Opas tunnekartan maailmaan

Mitä piilee kiukkusi takana? Lähitunteisiin perustuva tunnekartta tarjoaa tuohon kysymykseen parikymmentä vaihtoehtoista vastausta.  Voit saada tunnekartasta paljon muitakin oivalluksia.

Tunteet kertovat suhteestasi ympäristöön (1). Tosin havaintoihin liittyvät muistot aiheuttavat joskus ylilyöntejä. 

On todettu, että tunteiden tunnistaminen on tunneälyn perusta (2). Siihen pohjautuvaa tilannetajua tarvitaan kaikilla elämän alueilla. 

  • Kun opit nimeämään tunteita, luot pohjan tunteiden hallinnalle.  Saat mielenliikahdukset tietoisen ajattelun piiriin.  Myötätuntosi kasvaa.
  • Kun ytimekkäästi toteat tunnetilasi,  kielteinen tunne  vaimenee. (3)
  • Kun rohkenet nimetä ja kokea tunteesi, voit välttyä monilta psykosomaattisilta oireilta. (4)  

Visuaalinen tunnekartta hahmottaa sanalistoja paremmin tunne-elämäämme.  Alla näet tunnekartan perusversion.

 

tunnetunteesi

 

 

Tunnekartan käyttötapoja

 

A) Kartan keskiöstä saa alkunsa kahdeksan tunneskaalaa.  Tunteet seuraavat toisiaan usein aivan tietyssä järjestyksessä.

Kun silmäilet tunnekarttaa keskipisteestä kohti vasempaa laitaa, näet miten  HUONO IHMISSUHDE  kehittyy.  Mielesi valtaa ensin hämmennys.  Sitten  tajuat kokeneesi jotain  vääryyttä.  Alkaa kiukuttaa.  Sen jälkeen ehkä syttyy palavampi vihan tunne, joka hallitsemattomana  johtaa  raivoon ja julmuuteen.  Vihan juuria saattaa löytyä myös sitä ympäröivien tunteiden piiristä. Läpieletyn vihan ja anteeksiantamisen  jälkeen saat mielenrauhasi takaisin.

 

SDC13484

 

B) Jokaista tunnetta piirittää joukko siihen liittyviä lähitunteita.  Zoomaapa  tunnekartta  älypuhelin vaaka-asennossa kokoon, jossa sinua kiinnostavan tunteen ympärille jää vain kahdeksan tunnetta.  Pääset turvallisesti seilaamaan ja seikkailemaan tunteiden valtamerellä.  

Kuvitellaan että turhautuisit, koska kovasta yrittämisestä huolimatta tuloksia ei alakaan näkyä.   Saatat tuumia  ”luovutan”.  Katsopa silloin, mikä myönteisempi vastatunne löytyy turhauman alta.  Arkuus.   Skrollaa esiin seuraava  näkymä keskipisteen toiselta puolelta.  Arkana  sanoisit itsellesi  ”epäröin”, mutta  lähitunteista löydätkin uusia ajattelumalleja  ”hidastellaan”, ”odotan”, ”unelmoin”, ”saan lohtua”, ”asia selvisi”, ”olen lähellä”, ”otan rennosti”, ”kaipaan”.  Sisäisellä puheella on valtava vaikutus tunne-elämään!

 

SDG.arkuusote

 

C) Tunnekartta toimii työkaluna itsetutkiskelussa, sielunhoidossa sekä myös terapiassa.  Tässä esimerkki kuunteluun keskittyvästä ystävän auttamisesta.

Toinen voi ensin kaikessa rauhassa kertoa sisimpiä tuntojaan. Tarinoinnin aikana kannattaa tarkkailla muutoksia ilmeissä, eleissä, hengityksessä, ryhdissä ja äänenkäytössä. Avautumisen jälkeen alkaa esiin nousseiden tunteiden etsiskely kartalta. Itselleen tärkeiden tunteiden vastakohtia ja niiden tunneilmaisuja voi sitten hakea myöhemmin kotona. Näin tapaaminen ei pitkity liikaa. Netistä löytyvästä Miehen tunnesanastosta saa apua tuohon kotitehtävään.

 

 

D) Lepohermostosi on aktiivinen, jos huomaat uloshengityksesi olevan sisäänhengitystä pitempi.  Voit aamulla testata yöunesi laadun tuolla tavoin.

Urheilijat saattavat keskittyessään pidentää uloshengitystään aivan tarkoituksellisesti (5). Hengitystyylin vaikutuksesta rentoutumiseen löytyy myös tuore tieteellinen tutkimus (6). Tunnekartalla myönteisiksi mielletyt ja ilmeisesti lepohermostoon liittyviä tunteita löydät lähinnä kartan oikeasta yläneljänneksestä.

 

Tästä ensimmäisestä ovesta pääset katsomaan englanninkielistä diaesitystä hengitystyylien ja tunteiden välisestä yhteydestä.

 

 

Toista ovea klikkaamalla eteesi avautuu tulostettava   A4-kokoinen tunnekarttaopas.  Siitä voit lukea tämän sivuston sisällön tiivistetyssä muodossa.

 

 

Tarkemmat suunnistusohjeet saat  blogista vähän alempaa.  Sieltä voit printata  pelkistetyn – vain tunteiden nimistä koostuvan –  karttapohjankin, jota on kätevä käyttää terapian apuvälineenä.  

Tämä tunne-esitys on niin tiivis tietoisku tunteista, että sen hahmottamiseen voi mennä parikin viikkoa. Niinpä kannattaa kiinnittää kartta näkyvälle paikalle kotiisi tai työpaikalle. Kun vilkaiset sitä pari kertaa päivässä, tulet vähitellen tutuksi tunteittesi kanssa.

 

 

Klikkaamalla karttaa pääset tutkimaan sitä tarkemmin.

Printattava tiedosto löytyy täältä

 

SDG*tunnekartta on saatavissa  jo seitsemällä kielellä.  Suomen- ja englanninkielisistä versioista voit lukea tunneilmaisut jokaiselle kartan 121 tunteelle.  Linkit noihin PRO-karttoihin löydät blogin alalaidasta.

Nuorten sivustolta löydät oman tunnekartan tuunausohjeet – också på svenska.

Tunnekartan  käyttäjäkunta ulottuu peruskoulun nelosluokkalaisista aina maailman arvostetuimpiin tunnetutkijoihin. Australialainen professori Ashkanasy suositteli tätä tunnekarttaa globaalin EMONET-verkostonsa sadoille tunteiden tutkijoille. Amerikkalainen professori Mayer taas on toinen tunneäly -käsitteen keksijöistä. Hän lähetti rohkaisevan sähköpostiviestin saatuaan postitse englanninkielisen SDG*tunnekartan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Neal_Ashkanasy
https://en.wikipedia.org/wiki/John_D._Mayer

                    
Lisäinfoa

 

 *
Pieni tunnekarttakirja
58 tunnetta kuvin ja sanoin

KIRJAN ÄLYPUHELINVERSIO

 *

Toinen tunnekarttakirja
94 tavallisen tunteen kuvauksia – kuinka ravinnolla voi tasapainottaa tunteitaan

 KIRJAN ÄLYPUHELINVERSIO

*

Miehen tunnesanasto
emeritusprofessori Markku Ojasen suositus
 

 

Tunnekartan ominaisuuksia

 

1) Voit skannata nopeasti ja loogisesti kartan kaikki tunteet seuraavalla tavalla.  Käy ensin läpi kaikki kahdeksan tunneskaalaa ja niiden jälkeen kartalta löytyvät pystyrivit alhaalta ylöspäin. Lukiessasi huomannet joitain itsellesi ajankohtaisia tunteita.  On hyvä pitää mielessä, että tunteet tulevat ja menevät kuin pilvet.

2) Joka tunteen ympäriltä löytyy lukuisia lähitunteita.

3) Keskipiste toimii kahdeksan tunneskaalan lähtöpisteenä  sekä tunnekartalta löytyvien vastatunteiden peilauspisteinä.  PRO-kartalta löydät vastatunteen myös jokaisen tunteen alta, mikä helpottaa tunnekartan tutkimista pienemmillä näytöillä.

4) Nimetyt tunneskaalat kuvaavat tunnetilojen intensiteetin kasvua.  Kuhunkin  liittyy omanlaisensa hengitystyyli Pieni tunnekarttakirja kertoo niistä tarkemmin.  Myönteisissä tunteissa uloshengitys on tavallisesti sisäänhengitystä pitempi.

5) Vastatunteet johtavat näkemään  kielteisiksi mielletyille tunteille vaihtoehtoisia ajatusmalleja.  Eräissä tapauksissa ne selittävät toisiaan.

 

 

6) Myönteisiksi käsitetyt tunnetilat sijoittuvat lähinnä tunnekartan oikeaan yläneljännekseen.  Niiden vallitessa lepohermosto on aktiivisempi.

7) Sukulaistunteet , jotka muistuttavat toisiaan, voivat olla kaukanakin toisistaan.  Esimerkkeinä mainitsen seuraavat : kunnioitus ja arvostuskyvyttömyys ja avuttomuus sekä syyllisyys ja häpeä.

8) Tämän tunnemallin ominaisuuksiin kuuluu myös se, että vaikka kaikkia tunteita et kartalta löydäkään, niin voit sijoittaa ne joidenkin tunteiden väliin.  Esimerkiksi rohkaisun paikka on lohdutuksen ja toiveikkuuden välissä.

9)  PRO-kartoissa pienet kolmiot tunteiden välissä antavat esimerkkejä mahdollisista tunnetilojen muutoksista.

10) Elämän valintoja näet tunnekartan laidoilla suluissa.

 

 

11) Tunnekartan halki yläviistoon kammosta tarmoon kulkee kristinuskoon kasvamisen ja kutsumuksensa seuraamisen skaala.

12) Pysyvän tunteista riippumattoman rauhan saat myöntämällä syyllisyytesi Jumalalle ja  rukoilemalla Jeesusta sydämeesi.  Yksinkertaista  –  ja se toimii.


Omalla viisaudellani en olisi pystynyt näin monimutkaista tunnerakennelmaa luomaan.  Niinpä kiitoksena päätän tämän tunnekartan lukuoppaan mainitaan

 

Kunnia yksin Jumalalle (Soli Deo Gloria eli SDG)

P.Gudsson

haastatteluni Radio Suomessa

 

Löydät tähän aineistoon pohjautuvan TUNTEET-sanakirjan Jyväskylän yliopiston kirjaston psykologian käsikirjastosta Freudin sinikantisten koottujen teosten alapuolelta.

 

 

Mielenterveysongelmat ja psykosomaattiset kivut vaivaavat monia.  Voisiko tämä tunteiden nimeämiseen rohkaiseva sivusto toimia henkisenä laastarina tai ennaltaehkäisevänä mielen lisäravinteena?

Yhdessä Päivi Niemen käytännönläheisen ”Hyvää mieltä ja tunnetaitoja” -kirjan ja Toivon puheita -sivuston laajan äänitearkiston kanssa tämä blogiaineisto saattaisi  auttaa monia kokoamaan elämänsä palapeliä. Myös Erik Ewaldsin luennot , joita löytyy YouTubesta, avartavat mielen maailmaa.

 

TTT.punapuzzle

 

Ilahtuisikohan joku tuttusi  SDG*tunnekartasta ja sen oheisaineistosta?   Pieni tunnekarttakirja,  Toinen tunnekarttakirja sekä Miehen tunnesanasto ovat helposti luettavissa ja jaettavissa tableteilla, läppäreillä ja pöytäkoneilla.  Twitterissä viittaukseksi  riittää  bit.ly/2fhrm2n   Kartan vastatunteista kerron viikottain Tunteiden vuoristorata-facebook-sivulla.

 Jakonapit löydät blogin alalaidasta mainosten jälkeen

Saat vapaasti kopioida tunnekarttaa ja levittää sitä netissä tai vaikka pullopostina 😉  Voit  käyttää aineistoa myös terapiatyössäsi.  Muistathan kuitenkin, että  SDG*tunnekartan CC BY-NC-ND 4.0-lisenssin vuoksi tulee karttatulosteen vastata alkuperäistä tiedostoa.

 

 

Jos olet opiskelija ja etsit gradun tai lopputyön aihetta, tämä Suomen laajin tunteiden nimeämiseen erikoistunut sivusto, joka on herättänyt kiinnostusta jo ulkomaillakin, tarjoaa ainutlaatuisen tutkimuskohteen. Ota yhteyttä!

Yhteystietoni saat  englanninkielisen tunnekarttasivuston Menu-valikosta.  Sieltä löytyvältä Charts-sivulta saat käyttöösi myös erikielisten tunnekarttojen pienet perusversiot vaikkapa koulun opetuskäyttöön.  Klikkaa pikkukartan kuvaa ja kopioi sitten se haluamaasi kohteeseen.

Tästä linkistä saat  printattua työkirjatyyppisen  tunnekarttapohjan, johon voi tehdä omia merkintöjä.  Se on mainio apuväline terapiassa ja itsetutkiskelussa.

”Tunnekartan tarina” -artikkelista saat tietoa SDG*tunnekartan taustoista.  Sitä lukien pääset perille myös monista tieteellisistä tutkimuksista, jotka tukevat kartan rakennetta.

 

 

(1) Atkinson & Hilgards´s Introduction to psychology s. 409

(2) www.terveyskirjasto.fi -sivuston tiivistelmä tunneälystä

(3) Matthew Liebermanin (UCLA) tutkimusraportti

(4) Tietoisku psykosomaattisesta oireilusta

(5) Jarmo Liukkonen ”Henkinen vahvuus”

(6) Inhalation/Exhalation ratio modulates the effect of slow breathing on heart rate variability and relaxation.

 

 

Tunnekartat 7 kielellä

 

 

SDG*PRO-TUNNEKARTTA SUOMEKSI

*

SDG*PRO-TUNNEKARTTA ENGLANNIKSI

*

 SDG*TUNNEKARTTA RUOTSIKSI 

*

  SDG*TUNNEKARTTA SAKSAKSI

* 

 SDG*TUNNEKARTTA ESPANJAKSI

*

SDG*TUNNEKARTTA VENÄJÄKSI

*

 SDG*TUNNEKARTTA RANSKAKSI

 *

 

 

SDG*tunnekartta on linkitetty jo ainakin seuraaville sivustoille:

 

https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/tunteilla-on-viesti/

http://johtajuus.info/itsensa-johtaminen/hallitse-tunteitasi/

https://properuskoulu.blogspot.fi/2013/03/rauhasta-ja-tyotauhasta.html

http://www.kielibaari.fi/loyda-sanat-tunteillesi/

  http://www.tosimies-lehti.fi/PDF/TM205.pdf

https://kirsialastalo.files.wordpress.com/2017/03/ryhmatoiminnan_verkostoviesti_toukokuu_2017.pdf

https://www.jamk.fi/globalassets/tutkimus-ja-kehitys–research-and-development/tki-projektien-lohkot-ja-tiedostot/mauste/versio-9.2.2017.pdf

https://www.miesseminaari.fi/linkit/

http://avoinsyliopistojkl.blogspot.fi /

https://kaksplus.fi/threads/olen-kyllaestynyt-mieheni-rajoittuneeseen-tunteiden-ilmaisuun-miten-aikuinen-ihminen-ei-kykene.2368573/

https://ongelmanratkaisutekniikat.wordpress.com/tag/tunnekartta/

http://jrambon.mbnet.fi/linkit2.html

*

Ovien kuvat : Murat Cebi ja John de Boer
Blogin alaosan kuvat : Micah Burke, Billy Alexander, Miguel Egalde, Gary Fleischer, Marco Michelini ja Vince Varga

 

 

 

Mainokset

Tunteet ja kognitio

Tunteet eivät ole kaikki mikä mielessämme liikkuu – onneksi. Sirpaletiedon täyttämässä maailmassa on joskus hyvä pysähtyä etsimään laajempaa näkökulmaa elämän ilmiöihin. Monet mielentoiminnot näyttävät liittyvän myös tunteisiin.

AJATUKSET ovat kuvin ja sanoin muodostettuja malleja todellisuudesta. Niihin kuuluvat ainakin PÄÄTTELY, TULKINTA, ONGELMANRATKAISU ja PÄÄTÖKSENTEKO. Lisäksi MIELIKUVITUS auttaa keksimään uusia mielen sisäisiä todellisuuksia. Aivojen etuotsalohkoissa sijaitsevat ajattelualueet ohjaavat jossain määrin syvemmällä aivojen sisällä sijaitsevia tunne- ja muistirakenteita. Siksi on syytä laskea kymmeneen, kun tunnekuohu valtaa mielen. Artikkelikuvasta löydät lisävinkkejä tunnesäätelyyn.

Aistimukset eli HAVAINNOT antavat tietoa todellisuudesta. INTUITIO saa tietonsa lähinnä ALITAJUNNASTA ja voi paljastaa yllättäviä asioita sopivan hetken tullen. Joskus kyse voi olla vain HARHASTA. Tarjotaanhan netissäkin runsaasti valeuutisia. Kiinnitämme muuten huomion helpoiten niihin ihmisiin, jotka ovat samassa tunnetilassa kuin mekin. Pirteinä näemme ympärillämme lähinnä pirteitä ihmisiä ja masentuneina lähes kaikki muutkin vaikuttavat alakuloisilta. Tuo ominaisuus lisää myötätuntoamme muita kohtaan. Kun kipeä kantapääni haittasi vuosi sitten kävelyäni, niin ainakin mielessäni rukoilin kaikkien vastaantulevien jalkavaivaisten puolesta.

MUISTI puolestaan tallentaa ajatuksia ja havaintoja. Se jakaantuu kaikumuistiin sekä lyhyt ja pitkäkestoiseen muistiin. Tunteiden merkitys on tässäkin mielessä tärkeä, sillä ne vaikuttavat muistijäljen voimakkuuteen. Mitäänsanomattomat asiat eivät jää mieleen. Niitä on vaikea oppia. Jokainen taas muistanee ensisuudelmansa.

TIETOISUUS on kokemusta omasta itsestä. Persoonallisuuteen vaikuttavat jo geeneissä saadut aivojenkin rakennuspalikat. Melko pysyvät TEMPERAMENTTIPIIRTEET ohjaavat toimintaamme. MOTIVAATIO, ITSESÄÄTELY ja PUOLUSTAUTUMISMEKANISMIT ovat myös tärkeitä käsitteitä kun haluamme perehtyä mielen toimintaan. ITSETUTKISKELUN apuna voi käyttää myös SDG*tunnekarttaa. Pelkkä tunteiden nimeäminen ei läheskään aina auta, vaan on hankittava muualta tietoa siitä, miten niitä tulisi käsitellä.

KIELI mahdollistaa rikkaan vuorovaikutuksen toisten kanssa. Mitä enemmän sanoja meillä on käytössämme, sitä tarkemman kuvan sisäisestä maailmastamme voimme välittää muille. Sanavaraston laajuutta voisi verrata digikameran pikselimäärään. Laajalla tunnesanastolla, eloisilla ILMEILLLÄ ja ELEILLÄ annat itsestäsi värikkäämmän kuvan. Aivothan antavat OHJEITA KEHON LIIKKEISIIN ja niilläkin voi ilmaista tunteita.

Mielissämme vaikuttavat myös monet sitkeät USKOMUKSET, jotka ovat monesti toisensa poissulkevia mielikuvia maailmasta ja maailmankaikkeudesta. Samaan käsitekimppuun voisi liittää myös HENGELLISYYDEN ja ENNAKKOLUULOT. Tuollaiset mielenlinnakkeet muuttuvat helposti automattisiksi toiminta- ja ajattelumalleiksi eli REAKTIOIKSI. Puhutaan myös SKEEMOISTA eli mielen sisäisestä mallintamisesta. Haitalliset skeemat ovat TUNNELUKKOJA. Niitä on tunnistettu parisenkymmentä erilaista. Seuraavalta sivustolta saat paljon käytännön ohjeita tunnelukkojen tunnistamiseen

http://www.tunnelukkosi.fi/

Vaikka mielemme onkin hyvin monimutkainen Luojan luoma mekanismi, on Daniel J. Siegel onnistunut tiivistämään sen lyhyeen määritelmään, jonka mukaan mieli säätelee energian ja informaation virtaa.

 

TUNTEET-sanakirjan suosituksia

Aikaisempien SDG*tunnekartan saamien suositusten lisäksi maaliskuussa 2017 ilmestyneeseen TUNTEET-sanakirjaan sain seuraavat suositukset asiantuntijoilta.  Heistä kaksi on julkaissut väitöskirjansa tunteiden alalta. Kolmas suositus tuli psykologian emeritusprofessorilta. Lisäksi julkaisen tässä toiselta emeritusprofessorilta kirjaotteen, jossa hän käsittelee SDG*tunnekartan tunneskaaloja.

TUNTEET-sanakirjan printtiversion saatavuus selviää FINNA-palvelusta.

 

 

TUNTEET-sanakirjankansi

 

“P. Gudssonin TUNTEET-sanakirja on mitä perusteellisin tunteiden jäsennys ja kuvaus. Hanke on vaatinut paljon työtä, mikä näkyy kuvausten kattavuutena ja monipuolisuutena.

Sanakirjasta on apua niille, jotka haluavat tietää, miten tunteet liittyvät toisiinsa ja millaisia synonyymeja niillä on.

Etenkin tunteiden tutkijat hyötyvät tällaisesta työkalusta.”

 

Markku Ojanen

Psykologian professori (emeritus)

 

 

”Tunteiden merkitys ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on tunnustettu ja tunnistettu.

Tunteiden monimuotoisuuden kiteyttäminen systemaattiseksi suomenkieliseksi sanastoksi auttaa paitsi suomea äidinkielenään puhuvia myös suomen kielen saloihin tutustumassa olevia. Kun tunne kohdentuu nimitykseksi, siitä keskusteleminen lienee kaikkinensa hedelmällisempää.

Petri Pellisen sinnikkään työn tuloksena käsillä on nyt sanakirja, jota voidaan käyttää apuna monissa tunteisiin liittyvissä yhteyksissä alkaen tunnekasvatuksesta aina eri alojen tutkimukseen.”

 

Seija Tuovila FT

lehtori, Lapin yliopisto

 

 

”SDG*tunnekartta on erinomaisesti laadittu ja se on vaatinut paljon perehtymistä tunneasioihin. Hienoa, että keskipisteenä on tuo sisäisen rauhan kokemus. Kun sitä ei ole, tosiaan tasapaino on liikkunut johonkin suuntaan, kuten tunneskaalat hyvin osoittavat.

Tämä kartta auttaa tiedostamaan ja erittelemään tunteita, nimeämään niitä. Tunteet ovat aina kehollisia kokemuksia, jolloin samalla lisääntyy kehotietoisuus, mikä on erittäin tärkeä ”taito” nykyelämässä, mm. stressin ehkäisy. Jokaisella on omanlainen tunnedynamiikka, joten tämä auttaa tiedostamaan sitä tunnetta ja kokemusta, jonka yli ei kannata mennä, ettei tee harmia itselle tai muille. Tunnekartan avulla on mahdollista asettaa tavoitteita itselle eli harjoitella tunnesäätelyä. Tämä on oiva konkreettinen väline tunneälytaitojen kehittämisessä. Lisäksi tämä on hyvä ohjauksen väline.

Suosittelen lämpimästi tätä kirjaa sekä itseopiskeluun että monenlaiseen ohjaustyöhön.”

 

Tia Isokorpi    KT, Lehtori, Johdon työnohjaaja (CSLE)

HAMK/Ammatillinen opettajakorkeakoulu

 

 

”Emootioiden tutkimuksessa tärkeä havainto koskee sitä, että tunne kokemuksena on jatkumonluonteinen.  Ääripäinä ovat myönteinen ja kielteinen kokemus.  Näin perustunteista voidaan rakentaa niin sanottu tunnekartta (ks. esimerkiksi SDG-tunteet, www.taiwas.net/tunteet). Niinpä perustunteissa muun muassa ilon vastakohtana on suru, kiintymyksen eli rakkauden vastakohtana viha, uskalluksen eli rohkeuden vastakohtana paelko, ihailun vastakohtana inho ja niin edelleen.  Tunnekartan keskiössä on rauha.”

 

Pauli Niemelä,

emeritusprofessori.  Itä-Suomen Yliopisto

(ote teoksestaan ”Systemaattinen ihmiskäsitys” s.62)

 

 

”Mielestäni SDG*tunnekartta on oivaltavasti laadittu ja erinomainen apu tunteiden tunnistamisessa ja arvioimisessa. Sitä voi käyttää henkilökohtaisesti, terapiassa tai sielunhoidossa sekä ryhmätilanteissa.

Pidän arvokkaana sen tarjoamaa hyvää kokonaiskuvaa tunteiden kirjosta. SDG*tunnekartta auttaa hahmottamaan tunteiden mahdollista ”koostumusta” ja sen avulla voi ”paloitella” tunteensa pienemmiksi, helpommin käsiteltäviksi ja kestettäviksi osiksi. Se tarjoaa myös kasvu- ja kehityssuuntia tunteen työstämiseen ja ihmisenä kasvamiseen.”

 

Ansku Jaakkola

M.Div. (Harvard University)

 

 

Takaisin etusivulle…

 

 

 

Tunnekartan tarina

 

Symmetrisesti järjestetyt 121 tunnesanaa näyttävät ennakoivan monien tunnetutkimusten tuloksia.  Miten se on mahdollista?

 

aaa-tunnekartta-1345722896_img-7618bb66b2121b300dd960798394bf81

 

Tarina alkaa sanoilla: ”Viha koostuu halusta ja pelosta.” Löysin tuon lauseen erään ihmismieltä käsittelevän kirjan sivuilta vuonna 1994.  Aloin miettiä tunnetilojen välisiä yhteyksiä ja niistä näytti koostuvan verkosto.  Näin pienestä alusta kehkeytyi tämä  SDG*tunnekartan tarina (Gudsson 2013).  Saatuani valmiiksi parinkymmenen tunteen kartan näytin sitä tutulleni.  Hän kertoi sen muistuttavan Teuvo Kohosen karttaa.   Tuo itseorganisoituva  kartta on tuttu tekoälysovelluksista (Oja 1993).

En voi  kuitenkaan nimittää SDG*tunnekarttaa  itseorganisoituvaksi kartaksi (SOM).  Enhän ole käyttänyt karttaa luodessani matemaattisia algoritmeja, vaan sijoitellut tunnesanat paikoilleen loogisella päättelyllä ja ystävieni vinkkien avulla.  Netistä löytämäni SOM:n muodostamisen verbaaliset periaatteet kuitenkin inspiroivat laajemman tunnekartan luomiseen (Kohonen 1998).  Toisiaan muistuttavat tunteet sijaitsevat lähekkäin SOM:n periaatteen mukaisesti.  Vastakkaiset tunneparit taas peilautuvat keskipisteen molemmille puolille yhtä kauas kartan keskipisteestä.

 

aaa-paperinen-tunnekartta

 

Vuosikymmen sitten aloin kerätä eri lähteistä laajaa tunneluetteloa. Parin tuhannen tunnealkion joukosta kartalle on sijoitettu tarkasti valitut 121 tunnetta. Tammikuun 2017 lopulla ilmestyi nettiin tuhansia tunneilmaisuja sisältävä kuvitettu Miehen tunnesanasto.  Sen moneen tasoon linkitetystä hakemistoista pääsee helposti valitsemansa tunteen ilmaisuvaihtoehtojen äärelle.

Alan kirjallisuudessa esitetään hyvinkin erilaisia ehdotuksia vastatunnepareiksi. Monet tämän tunnekartan vastakohtapareista ovat normaalista kielenkäytöstä tuttuja, mutta muutamia lienee hyvä selittää tarkemmin:

-kateus ja häpeä : kateellinen haluaa lisää

-häpeävä tahtoo päästä jostain eroon.

-vääryys ja avoimuus : vääryys selvitetään avoimuudella.

-läheisyys ja ärtymys : läheisyys voi ärsyttää – samoin läheisyyden puute.

-viive ja väheksyntä : viivyttely saattaa olla väheksynnän merkki.

-turhautuminen ja arkuus : jos on turhautunut yrityksissään, se synnyttää arkuutta.

-kiusanhalu ja alemmuus : joskus kiusaaja kokee alemmuudentunnetta.

-raivo ja yhteys : kunnon riitely saattaa jälkeenpäin lujittaa ihmisten välistä yhteyttä.

-syyllisyys ja vastuu : syyllisyydestä pääsee kun ottaa vastuun teoistaan.

 

mts-katuliitukartta

 

ONNISTUNEITA ARVAUKSIA

Olen erittäin kiitollinen filosofi Kari E.Turusen kirjoista.  Hän kertoi jonkinasteisen matemaattisen järjestyksen olevan mahdollinen mielen kartoituksessa (Turunen 1987, 74).  Hänen kirjastaan sain myös idean tunneskaaloihin, kun hän totesi että ”tunteissa on runsaasti erilaisia virtailevia ja liikkuvia laatuja, joiden luokittelu on vaikeaa”  (Turunen  1989, 142).

Kun tunnekartta oli kasvanut 121 tunteen laajuiseksi, oivalsin abduktion eli arvauksenomaisen tiedon avulla kahdeksaan tunneskaalaan liittyvät erilaiset hengitystyylit.  Abduktiota käytin onnistuneesti myös kartan alkeisversion luomisessa.  ”Abduktio on ainoa päättelymuoto joka tuottaa aidosti uusia ajatuksia”  (Hakkarainen ym 2005, 324).

Hengitysmallien tarkkailuun sain virikkeen kouluttaja Avner Eisenbergin korostaessa hengityksen ilmaisuvoimaa mimiikan mestarikurssilla.  Lopullinen oivallus tuli kuitenkin katsoessani vanhan naisen huokaavan haikealla mielellä syvään sisään hänen ulkoiluttaessaan koiraansa. Yllätyksekseni sisään- ja uloshengityksen ajallisen pituuden suhteet vastasivat melko tarkasti eri tunneskaalojen tunteita.

Vuosien päästä  hengitysmalleille löytyi fysiologinen selitys parasympaattisen ja sympaattisen hermoston toiminnasta (Heikkilä 2010, 180).

Sain lisää vettä tähän tunteiden nimeämismyllyyn, kun luin UCLAn psykologian professori Matthew Liebermanin huomanneen aivokuvannustutkimuksissa kielteisten tunteiden nimeämisen lisäävän aivojen etulohkojen toimintaa.  Se puolestaan vähentää tunnekokemuksia rekisteröivän amygdalan aktiivisuutta rauhoittaen mieltä (Lieberman 2007)(Lieberman 2010).  SDG*tunnekartan lähtökohtahan on juuri se, että siihen tutustuvat oppisivat nimeämään tunteitaan.

 

AIVOISTA SE ON TULLUT …

Itseorganisoituvan kartan (SOM) idea on saatu siitä, että aivoissa samantyyppiset toiminnot sijaitsevat lähellä toisiaan (Oja 1993).  Nyt  eräät – mutta eivät suinkaan kaikki – aivokuvannustutkimukset vaikuttavat olevan yhteneväisiä SDG*tunnekartan  vieritunnerakenteen kanssa.  SOM on ollut yhtenä tunnekartan innoittajana.    Näkyyköhän SOM:n lähtöperiaate myös sen rakenteeseen pohjautuvassa SDG*tunnekartassa?

 

aaa-googleykkonen

 

Muukalaisuuden ja tuskan yhteissijainnista aivoissa on tehty paljon tutkimuksia (Williams  2007, 236-247). Selkeys ja innostus liittyvät myös  NeuroLeadership Instituten perustajan David Rockin kertoman mukaan aivoissa yhteen.  Samoin uhka ja epäusko (Leppänen, 2012, 26-27.)Kaikki nämä kolme tunneparia ovat SDG*tunnekartalla vieritunteita keskenään.  Myös joitakin muita yhteneväisyyksiä aivokuvannusten ja tunnekartan rakenteen välillä olen havainnut. Tosin aivojen aktiivisuusalueet eivät läheskään kaikkien tunteiden kohdalla korreloi SDG*tunnekartan vieritunnejärjestelmän kanssa.

Ahdistuneesti kiintyneillä naisilla pelokkaat ajatukset kumppanin menetyksestä aktivoivat aivojen surualueita (Goleman 2009, 206).  Tämä Phillips Shaverin tutkimustulos vastaa hyvin SDG*tunnekartan vasemman alareunan pelko-ahdistus-suru -linjaa.

Jaak Pankseppin havaintojen mukaan opiaattiriippuvuus ja kiintymykseen liittyvä riippuvuus ovat aivoissa neurologisesti samantyyppisiä ilmiöitä (Goleman 2009, 202).  SDG*tunnekartan oikeassa laidassa keskellä löytyvät kiintymys ja riippuvuus ovat kartan vieritunteita.

Helsingissä Tieteen päivillä 12.1.2013 dosentti, yliopistonlehtori Ilkka Pyysiäinen, dosentti Marja-Liisa Halko sekä professori Petri Ylikoski kaipasivat aivojen toiminnasta psykologista teoriaa. Aivokuvannushan on vain eräs tutkimusmenetelmä, joka kaipaa selittävää mallia. (Ahonen 2013.)

 

sdgtutkimuskuvat111

 

Jotkut tunteisiin liittyvät väitöskirjat näyttävät tukevan SDG*tunnekartan rakennetta.  Olen huomannut niitä paljonkin, mutta tässä selkeimmät.

Seija Tuovilan tutkimuslöydös varttuneempien suomalaisten yleisimmin käyttämistä tunnenimityksistä  vastasi SDG*tunnekartan neljää kaikkein keskeisintä tunnetta.  Ne ovat ilo, suru, kiintymys/rakkaus ja viha (Tuovila, 2005).

Päivi Hamaruksen koulukiusaamista käsitellyt väitös taas totesi kiusaamisen motiiveiksi halun saada arvostusta (Hamarus, 2006).  Kiusanhalu, arvostus ja halu sijaitsevat lähekkäin toisiaan SDG*tunnekartan vasemmassa yläkulmassa. Jari Hakasen työuupumusta käsitelleessä väitöskirjassa todettiin turhien töiden ja uupumuksen välinen yhteys (Vienonen 2006).  Turhuus ja  uupumus löytyvät SDG*tunnekartalla allekkain kartan oikeassa alakulmassa

Koosteen 11 ulkomaisesta vertaisarvioidusta tutkimuksesta, jotka näyttävät tukevan SDG*tunnekartan rakennetta löydät tutkimusblogista.

 

LIIAN YKSINKERTAISTA

SDG*tunnekartan circumplex-mallinen symmetrisyys ja sen kokopalloprojektio saattaa tuoda mieleen luonnon toimintaa selittävien lakien yksinkertaiset kauneusarvot.  Parhaiden tieteellisten teorioiden esteettistä näkökulmaa on selvitellyt professori Tapio Puolimatka (2005, 167-168).  Tunnekarttaa luodessani olen pyrkinyt kohti sellaisia tieteellisiä periaatteita kuin järjestelmällisyys, ristiriidattomuus, yksinkertaisuus ja yleistettävyys.

Tunnekartan hengellinen ulottuvuus saattaa oudoksuttaa joitakin.  Kuitenkin ”emootioihin liittyy vahvasti hengellinen aspekti” (Kangasniemi  2004, 72).  SDG*tunnekartta on laadittu kristillisen supranaturalismin pohjalta, jonka käsityksenä tosiasioista on se, että ”tieteen on huomioitava todellisuus koko laajuudessaan” (Puolimatka 2008, 119).

 

aaa-miehen-tunnemaailma-lehtijuttu

 

TARINA JATKUU…

SDG*tunnekarttamallia varmistava kvalitatiivinen tutkimus odottaa vielä tekijäänsä.  Tutkimusmetodina voisi olla tiettyjen tunteiden vieritunteiden esiintymistiheyden laskeminen tuota tunnetta käsittelevissä teoksissa.  Toinen mahdollisuus olisi etsiä tieteellisten tunnetutkimusten abstrakteista yhtymäkohtia, jotka tukevat tunnekartan vieritunnerakennetta.  Vertailu Plutchikin tunnemalliin ja muihin tunneteorioihin olisi ehkä myös mahdollista.

Näkisin SDG*tunnekarttamallilla olevan käyttöä ihmisten tunnemaailman selkiyttäjänä.  Negatiivisten tunteiden nimeäminen kun tutkitusti lieventää niiden vaikutusta (Lieberman ym. 2007).  Kansantaloudellinen hyöty tulisi psykosomaattisten oireiden sekä tunneperäisten sosiaalisten ongelmien vähenemisenä (Suomen mielenterveysseuran www-sivut 2013). Tiedemaailmassa karttaa voisi ehkä hyödyntää tutkimushypoteesien sekä henkilökohtaisten tunnearviointien pohjana, mikäli pilottitutkimus antaisi siihen aihetta. Systeemiajattelussa SDG*tunnekartta toimisi yhtenä palasena. Aivokuvaustulosten tiedonlouhinnassakin siitä voisi olla jonkin verran apua.  Myös pelimaailma voisi hyötyä tunteiden dynaamisesta esitystavasta joko pelialustana tai avatar-hahmojen elävöittäjänä. Kartan hengitysmallinnus auttaisi ehkä aleksitymiasta kärsiviä jollain biofeedback-sovelluksella -vaikkapa älypaidalla. Kielentutkimuksessa sen avulla voisi lajitella verbaalisia tunneilmaisuja. Kehonkielen opetuksessa kartta toimisi apuvälineenä.  Mentaalisessa urheiluvalmennuksessa SDG*tunnekartan visuaalisuus ehkä olisi etu.

 

aaa-tunnekansiot

 

Algoritmit laajentaisivat SDG*tunnekartan käyttöalaa.  Plutchikin mallille ne on jo keksitty  (Researcher builds machines that daydream, 2010).

SDG*tunnekartta on julkaistu netissä suomenkielisen version lisäksi myös englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, venäjäksi, espanjaksi ja ranskaksi (Gudsson 2013).  Muillekin länsimaisille kielille se olisi käännettävissä.

Tiedän että SDG*tunnekarttaa on sovellettu ainakin alakoulun tunneopetuksessa (Lundell 2013). Myös eräässä opettajien täydennyskoulutushankkeessa siitä ollaan kiinnostuneita. Mallia on käytetty myös improvisaatioteatterin harjoitusmateriaalina, tunnekarttapallon pohjana, päihdekouluttajan tukena, vanhustyössä ja yksittäisissä sielunhoitotilanteissa sekä tietyssä määrin myös sielunhoitokoulutuksessa. Kirjoittajakoulutuksessa sitä hyödynnettiinYhdysvalloissa (Inspire Christian Writers www-sivut 2011).  Myös erään päiväkodin henkilökuntaa on koulutettu tunnekartan avulla. Keväällä 2018 tätä aineistoa käytettiin Jyväskylän normaalikoulun yläkoulun elämäntaitoprojektissa. Se oli mukana opiskelijoita palvelevan Nyyti ryn hyvinvointiviikon tempauksessa 2018.  Nyytin tuottaman erittäin kattavan tunnesivuston linkkinäkin SDG*tunnekartan voi löytää – melkoisen arvovaltaisessa seurassa.

 

 

Uusimman tunnekarttapäivityksen  saat tästä.

Tämän linkin takaa löydät sen tiivistetyt lukuohjeet.

 

 

 

Lähdeluettelo:

AHONEN 2013 nettivideotallenne : http://www.tieteenpaivat.fi/sali1/ahonen.html (video on poistettu netistä)

GOLEMAN, Daniel.  2009.  Sosiaalinen äly.

GUDSSON, Pelle   http://tunnekartta.blogspot.com

HAKKARAINEN,Kai,LONKA, Kirsti, LIPPONEN Lasse. 2005.  Tutkiva oppiminen.  Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä

HAMARUS, Päivi. 2006. Koulukiusaaminen ilmiönä. Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta. Jyväskylän Yliopisto.

HEIKKILÄ, Antti. 2010. Siunattu kipu.

INSPIRE CHRISTIAN WRITERS www-sivut 2011.  Viitattu 16.10.2013 http://inspirewriters.com/resources/character-development-workshop/coloring-passions/

KANGASNIEMI, Tapio. 2004. Ihminen, tunteet ja kärsimys.

KOHONEN, Teuvo. 1998. Self-oganization of very large data collections in brain-like models. http://boojum.hut.fi/Neurosymposium/Kohonen.html

LIEBERMAN, Matthew et al. 2007. Putting feelings into words. http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1111/j.1467-9280.2007.01916.x  

LIEBERMAN, Matthew. 2010. Putting feeling into words.  http://newsroom.ucla.edu/stories/putting-feelings-into-words-155536

LEPPÄNEN, Jorma. 2012. ”Oivallusta yrityksiin”  PRIMA-lehti 8/2012,  24-28

LUNDELL, Kai-Ari  2013 . Viitattu 16.10.2013 https://properuskoulu.blogspot.fi/2013/03/rauhasta-ja-tyotauhasta.html

OJA, Erkki. 1993. “Neurotietokone oppii ja tunnistaa”  Tiede 2000 3/93, 4-10.

PUOLIMATKA, Tapio. 2005. Usko, tieto ja myytit.

PUOLIMATKA, Tapio. 2008. Usko, tiede ja Raamattu.

”Researcher builds machines that daydream” 2010. Viitattu 16.10.2013 http://mobile.itnews.com.au/Article.aspx?CIID=232971&type=News

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN www-sivut 2013. Viitattu 16.10.2013.

http://www.vahvistamo.fi/vahvistamo/tunteet/tunteiden_ongelmia/torjutut_tunteet

TUOVILA, Seija. 2005. KUN ON TUNTEET. Suomen kielen tunnesanojen semantiikkaa. Oulun yliopisto.

TURUNEN, Kari E. 1987. Ihmissielun olemus.

TURUNEN, Kari E. 1989. Mieli ja sielu. VIENONEN, Aleksi. 2006.  ”Turhat työt aiheuttavat uupumusta”  Reitti 2/06, 7.

WILLIAMS, Kipling D. 2007.”Ostracism: The Kiss of Social Death”  Social and Personality Psychology Compass  (1/1 (2007):236-247)

 

 

SDG*tunnekartan sukulaistunteita

Tässä kirjoituksessa selvitellään SDG*tunnekartalta löytyvien  toisiaan muistuttavien tunnetilojen eli sukulaistunteiden eroavaisuuksia. Kun alat hahmottaa nämä merkityserot, niin tunneälykkyytesi kohenee melkoisesti.  Tunnemaailmahan on täynnä nyansseja ja mitä osuvampaa kielenkäyttösi on sitä paremman vaikutuksen annat.  Samalla myös sisäinen mielenmaailmasi selkiytyy.

SDG.TRE.s1

SYYLLISYYS ja HÄPEÄ ovat erotettavissa toisistaan siinä mielessä, että syyllisyys kohdistuu väärään toimintaan, mutta häpeä on kokonaisvaltaisempi tunne, joka tuntuu koskettavan koko olemusta.

HALU ja TARVE sekoittuvat mielissämme helposti.  Halu voi syntyä hyvinkin spontaanisti eikä sen tyydyttäminen ole välttämätöntä.  Tarve puolestaan kumpuaa esimerkiksi kehollisista toiminnoista tai ympäristön normeista.

KÄRSIMYS ja TUSKA ovat molemmat kivuliaita tunnetiloja.  Kärsimys lienee tuskan tunnetta lievempi ja ehkä myös pitkäkestoisempi tunne. Varsinkin omaishoitajat voisivat tuskaa ja kärsimystä ennakoidakseen ottaa käyttöön karnosiini- nimisen lisäravinteen jo ensimmäisten oireiden näyttäytyessä- tai jopa niitä ennen. Tutkimusnäyttöä karnosiinista löytyy tuhatmäärin. Tässä kooste seitsemästä olennaisesta karnosiinitutkimuksesta :

https://tunnekartta.vuodatus.net/lue/2017/09/karnosiinin-tutkittuja-hyotyja-ikaihmisille

AVUTTOMUUS ja KYVYTTÖMYYYS vaikuttavat lähes synonyymeiltä.  Kuitenkin avuttomuuden tilassa kokee jonkinlaista taitamattomuutta ja joku toinen saattaa helpottaa tilannetta.  Kyvyttömyys taas on olotila, jossa jokin normaali toiminta ei onnistukaan eikä tuota asiaintilaa pystytä välttämättä korjaamaan ainakaan hetkessä.

ARVOSTUS ja KUNNIOITUS ovat monissa kielissä hyvin vaikeasti toisistaan erotettavia tunnekäsitteitä.  Niiden saattaisi kuvitella eroavan siinä, että kun kokee arvostusta jotakin kohtaan, niin silloin mahdollisesti itsekin voisi haluta sellaista mitä arvostaa.  Kunnioitus taas on lähinnä hyväksyvää asennetta toisen toimintaa kohtaan, mutta halu samankaltaisuuteen saattaa puuttuu.

Puhekielen ilmaisuista ainakin ”riemastua” voi hämmentää, koska sillä kiertoilmaisulla varsinkin naiset kertovat raivostumisesta. Yksiselitteistä tunteista puhuminen ei siis koskaan ole, vaan siihen liittyy paljon vivahteita.  Lisäksi uusia tapoja kertoa tunteista kehittyy jatkuvasti –varsinkin nuorten naisten keskuudessa.  Silti ainakin periaatteessa kaikki tunnetilat ovat sijoitettavissa SDG*tunnekartalle niitä muistuttavien lähitunteiden viereen.

SDG.TRE.p2

Sekä ERILLISYYS että MUUKALAISUUS pitävät ihmisen erillään muista, mutta erillisyys on enemmän oman valinnan syytä ja muukalaisuus taas olosuhteiden aiheuttamaa ulkopuolisuutta.

TUSKA ja AHDISTUS kulkevat suomenkielessä sanaparina.  Kuitenkin ahdistus on määritelty epämääräiseksi peloksi kun taas tuska on konkreettisempaa kipuilua, jonka aiheuttajakin on usein selvillä.

SURU ja MURHE liitttyvät toisiinsa siten, että suru on akuutti tunne menetyksen kohdatessa, joka saattaa ajan mittaan ilmaista itsensä monen muunkin tunteen kautta. Suru voi muuttua pitkäkestoisemmaksi murheen ajaksi, jolloin itkeminen helpottaa. Nämä tunteet kietoutuvat toisiinsa hyvin monella tavalla. Pitää huomata, että murehtiminen puolestaan tarkoittaa lähinnä huolestumista, jolloin kyse on jo eri tunteesta.

RAUHA ja LEVOLLISUUS eroavat toisistaan siinä, että rauha kuvaa lähinnä kokonaisvaltaista, anteeksiantavaa suhtautumista itseen tai johonkin toiseen henkilöön.  Levollisuus taas on tyyntä suhtautumista ympäristön tapahtumiin.  Mindfulness lienee lähellä levollisuuden käsitettä.

VÄÄRYYS ja PETOLLISUUS muistuttavat tunnekäsitteinä toisiaan.  Keskinäiseksi eroksi voinee mainita sen, että petollisuudessa toimitaan epärehellisesti, mutta vääryydessä hyvin tapojen tai moraalin vastaisesti.

PELKO ja ARKUUS liittyvät toisiinsa niin, että sisäinen kalvava pelko, joka saattaa juontaa juurensa varhaislapsuudesta ilmenee usein sosiaalisena arkuutena.  Pelko ihan konkreettisen tai joskus kuvitellunkin uhan vuoksi sijoittuu SDG*tunnekartan vasempaan alanurkkaan.

SDG.TRE.p3

VIHA ja INHO sekoittuvat ainakin suomen puhekielessä toisiinsa, koska ”vihaan ”-ilmaisua voi käyttää myös hyvin vastenmieliseltä tuntuvassa tilanteessa.  SDG*tunnekartalla se sijoittuu inhon tietämille. Viha taas kuvaa omien rajojen puolustamisessa esiin nousevaa, ehkä aggressiivisiakin ajatuksia nostattavaa emootiota.

KIUKKU ja ÄRTYMYS eroavat toisistaan siinä, että ehkä pitkäkestoistakin ärsyttävää tilannetta on vain siedettävä, mutta kiukustumisella saattaa selvittää mielestään vääränlaisesta toiminnasta juontuvan episodin nopeastikin.

ITSEINHO ja ITSESÄÄLI kohdistuvat kumpikin omaan persoonaan.  Itseinhossa kohteena on oma toiminta tai joskus olemuskin, mutta itsesäälin vallassa alentaa omaa arvoaan usein vailla todellista syytä.

EUFORIA ja HURMA ilmenevät hyvin samantyylisesti mielialaa huimasti kohottaen, mutta euforia on tavallisesti hormonitoiminnasta johtuvaa.  Hurmaa taas aiheuttaa jokin aistinautinto.

KIIHKO ja TARMO näkyvät kumpikin runsaana toimeliaisuutena.  Tarmo on näistä sosiaalisesti hyväksytympää ja kiihkoilijaa katsotaan usein yhteisössä hyvinkin karsaasti.

RAUHA ja SOPUISUUS ovat käsitteinä hyvin lähellä toisiaan.  Jos mieltää tunteen sopusointua ilmaisevaksi ristiriidattomuuden tilaksi, jota maailmanpolitiikassa kuvailtaisiin rauhan tilaksi, niin silloin ollaan SDG*tunnekartalla sopuisuuden tietämillä.

 

Tässä tuli käsiteltyä kolmisenkymmentä tunnetta kerralla, joten ehkä kertalukemisella nämä erittelyt eivät painu mieleen.  Muistathan että jo SDG*tunnekartan hahmottamiseen kuluu tavallisesti joitakin viikkoja.