Tunteet ja kognitio

Tunteet eivät ole kaikki mikä mielessämme liikkuu – onneksi. Sirpaletiedon täyttämässä maailmassa on joskus hyvä pysähtyä etsimään laajempaa näkökulmaa elämän ilmiöihin. Monet mielentoiminnot näyttävät liittyvän myös tunteisiin.

AJATUKSET ovat kuvin ja sanoin muodostettuja malleja todellisuudesta. Niihin kuuluvat ainakin PÄÄTTELY, TULKINTA, ONGELMANRATKAISU ja PÄÄTÖKSENTEKO. Lisäksi MIELIKUVITUS auttaa keksimään uusia mielen sisäisiä todellisuuksia. Aivojen etuotsalohkoissa sijaitsevat ajattelualueet ohjaavat jossain määrin syvemmällä aivojen sisällä sijaitsevia tunne- ja muistirakenteita. Siksi on syytä laskea kymmeneen, kun tunnekuohu valtaa mielen. Artikkelikuvasta löydät lisävinkkejä tunnesäätelyyn.

Aistimukset eli HAVAINNOT antavat tietoa todellisuudesta. INTUITIO saa tietonsa lähinnä ALITAJUNNASTA ja voi paljastaa yllättäviä asioita sopivan hetken tullen. Joskus kyse voi olla vain HARHASTA. Tarjotaanhan netissäkin runsaasti valeuutisia. Kiinnitämme muuten huomion helpoiten niihin ihmisiin, jotka ovat samassa tunnetilassa kuin mekin. Pirteinä näemme ympärillämme lähinnä pirteitä ihmisiä ja masentuneina lähes kaikki muutkin vaikuttavat alakuloisilta. Tuo ominaisuus lisää myötätuntoamme muita kohtaan. Kun kipeä kantapääni haittasi vuosi sitten kävelyäni, niin ainakin mielessäni rukoilin kaikkien vastaantulevien jalkavaivaisten puolesta.

MUISTI puolestaan tallentaa ajatuksia ja havaintoja. Se jakaantuu kaikumuistiin sekä lyhyt ja pitkäkestoiseen muistiin. Tunteiden merkitys on tässäkin mielessä tärkeä, sillä ne vaikuttavat muistijäljen voimakkuuteen. Mitäänsanomattomat asiat eivät jää mieleen. Niitä on vaikea oppia. Jokainen taas muistanee ensisuudelmansa.

TIETOISUUS on kokemusta omasta itsestä. Persoonallisuuteen vaikuttavat jo geeneissä saadut aivojenkin rakennuspalikat. Melko pysyvät TEMPERAMENTTIPIIRTEET ohjaavat toimintaamme. MOTIVAATIO, ITSESÄÄTELY ja PUOLUSTAUTUMISMEKANISMIT ovat myös tärkeitä käsitteitä kun haluamme perehtyä mielen toimintaan. ITSETUTKISKELUN apuna voi käyttää myös SDG*tunnekarttaa. Pelkkä tunteiden nimeäminen ei läheskään aina auta, vaan on hankittava muualta tietoa siitä, miten niitä tulisi käsitellä.

KIELI mahdollistaa rikkaan vuorovaikutuksen toisten kanssa. Mitä enemmän sanoja meillä on käytössämme, sitä tarkemman kuvan sisäisestä maailmastamme voimme välittää muille. Sanavaraston laajuutta voisi verrata digikameran pikselimäärään. Laajalla tunnesanastolla, eloisilla ILMEILLLÄ ja ELEILLÄ annat itsestäsi värikkäämmän kuvan. Aivothan antavat OHJEITA KEHON LIIKKEISIIN ja niilläkin voi ilmaista tunteita.

Mielissämme vaikuttavat myös monet sitkeät USKOMUKSET, jotka ovat monesti toisensa poissulkevia mielikuvia maailmasta ja maailmankaikkeudesta. Samaan käsitekimppuun voisi liittää myös HENGELLISYYDEN ja ENNAKKOLUULOT. Tuollaiset mielenlinnakkeet muuttuvat helposti automattisiksi toiminta- ja ajattelumalleiksi eli REAKTIOIKSI. Puhutaan myös SKEEMOISTA eli mielen sisäisestä mallintamisesta. Haitalliset skeemat ovat TUNNELUKKOJA. Niitä on tunnistettu parisenkymmentä erilaista. Seuraavalta sivustolta saat paljon käytännön ohjeita tunnelukkojen tunnistamiseen

http://www.tunnelukkosi.fi/

Vaikka mielemme onkin hyvin monimutkainen Luojan luoma mekanismi, on Daniel J. Siegel onnistunut tiivistämään sen lyhyeen määritelmään, jonka mukaan mieli säätelee energian ja informaation virtaa.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s