Tunnekartan tarina

 

Symmetrisesti järjestetyt 121 tunnesanaa näyttävät ennakoivan monien tunnetutkimusten tuloksia.  Miten se on mahdollista?

 

aaa-tunnekartta-1345722896_img-7618bb66b2121b300dd960798394bf81

 

Tarina alkaa sanoilla: ”Viha koostuu halusta ja pelosta.” Löysin tuon lauseen erään ihmismieltä käsittelevän kirjan sivuilta vuonna 1994.  Aloin miettiä tunnetilojen välisiä yhteyksiä ja niistä näytti koostuvan verkosto.  Näin pienestä alusta kehkeytyi tämä  SDG*tunnekartan tarina (Gudsson 2013).  Saatuani valmiiksi parinkymmenen tunteen kartan näytin sitä tutulleni.  Hän kertoi sen muistuttavan Teuvo Kohosen karttaa.   Tuo itseorganisoituva  kartta on tuttu tekoälysovelluksista (Oja 1993).

En voi  kuitenkaan nimittää SDG*tunnekarttaa  itseorganisoituvaksi kartaksi (SOM).  Enhän ole käyttänyt karttaa luodessani matemaattisia algoritmeja, vaan sijoitellut tunnesanat paikoilleen loogisella päättelyllä ja ystävieni vinkkien avulla.  Netistä löytämäni SOM:n muodostamisen verbaaliset periaatteet kuitenkin inspiroivat laajemman tunnekartan luomiseen (Kohonen 1998).  Toisiaan muistuttavat tunteet sijaitsevat lähekkäin SOM:n periaatteen mukaisesti.  Vastakkaiset tunneparit taas peilautuvat keskipisteen molemmille puolille yhtä kauas kartan keskipisteestä.

 

aaa-paperinen-tunnekartta

 

Vuosikymmen sitten aloin kerätä eri lähteistä laajaa tunneluetteloa. Parin tuhannen tunnealkion joukosta kartalle on sijoitettu tarkasti valitut 121 tunnetta. Tammikuun 2017 lopulla ilmestyi nettiin tuhansia tunneilmaisuja sisältävä kuvitettu Miehen tunnesanasto.  Sen moneen tasoon linkitetystä hakemistoista pääsee helposti valitsemansa tunteen ilmaisuvaihtoehtojen äärelle.

Alan kirjallisuudessa esitetään hyvinkin erilaisia ehdotuksia vastatunnepareiksi. Monet tämän tunnekartan vastakohtapareista ovat normaalista kielenkäytöstä tuttuja, mutta muutamia lienee hyvä selittää tarkemmin:

-kateus ja häpeä : kateellinen haluaa lisää

-häpeävä tahtoo päästä jostain eroon.

-vääryys ja avoimuus : vääryys selvitetään avoimuudella.

-läheisyys ja ärtymys : läheisyys voi ärsyttää – samoin läheisyyden puute.

-viive ja väheksyntä : viivyttely saattaa olla väheksynnän merkki.

-turhautuminen ja arkuus : jos on turhautunut yrityksissään, se synnyttää arkuutta.

-kiusanhalu ja alemmuus : joskus kiusaaja kokee alemmuudentunnetta.

-raivo ja yhteys : kunnon riitely saattaa jälkeenpäin lujittaa ihmisten välistä yhteyttä.

-syyllisyys ja vastuu : syyllisyydestä pääsee kun ottaa vastuun teoistaan.

 

mts-katuliitukartta

 

ONNISTUNEITA ARVAUKSIA

Olen erittäin kiitollinen filosofi Kari E.Turusen kirjoista.  Hän kertoi jonkinasteisen matemaattisen järjestyksen olevan mahdollinen mielen kartoituksessa (Turunen 1987, 74).  Hänen kirjastaan sain myös idean tunneskaaloihin, kun hän totesi että ”tunteissa on runsaasti erilaisia virtailevia ja liikkuvia laatuja, joiden luokittelu on vaikeaa”  (Turunen  1989, 142).

Kun tunnekartta oli kasvanut 121 tunteen laajuiseksi, oivalsin abduktion eli arvauksenomaisen tiedon avulla kahdeksaan tunneskaalaan liittyvät erilaiset hengitystyylit.  Abduktiota käytin onnistuneesti myös kartan alkeisversion luomisessa.  ”Abduktio on ainoa päättelymuoto joka tuottaa aidosti uusia ajatuksia”  (Hakkarainen ym 2005, 324).

Hengitysmallien tarkkailuun sain virikkeen kouluttaja Avner Eisenbergin korostaessa hengityksen ilmaisuvoimaa mimiikan mestarikurssilla.  Lopullinen oivallus tuli kuitenkin katsoessani vanhan naisen huokaavan haikealla mielellä syvään sisään hänen ulkoiluttaessaan koiraansa. Yllätyksekseni sisään- ja uloshengityksen ajallisen pituuden suhteet vastasivat melko tarkasti eri tunneskaalojen tunteita.

Vuosien päästä  hengitysmalleille löytyi fysiologinen selitys parasympaattisen ja sympaattisen hermoston toiminnasta (Heikkilä 2010, 180).

Sain lisää vettä tähän tunteiden nimeämismyllyyn, kun luin UCLAn psykologian professori Matthew Liebermanin huomanneen aivokuvannustutkimuksissa kielteisten tunteiden nimeämisen lisäävän aivojen etulohkojen toimintaa.  Se puolestaan vähentää tunnekokemuksia rekisteröivän amygdalan aktiivisuutta rauhoittaen mieltä (Lieberman 2007)(Lieberman 2010).  SDG*tunnekartan lähtökohtahan on juuri se, että siihen tutustuvat oppisivat nimeämään tunteitaan.

 

AIVOISTA SE ON TULLUT …

Itseorganisoituvan kartan (SOM) idea on saatu siitä, että aivoissa samantyyppiset toiminnot sijaitsevat lähellä toisiaan (Oja 1993).  Nyt  eräät – mutta eivät suinkaan kaikki – aivokuvannustutkimukset vaikuttavat olevan yhteneväisiä SDG*tunnekartan  vieritunnerakenteen kanssa.  SOM on ollut yhtenä tunnekartan innoittajana.    Näkyyköhän SOM:n lähtöperiaate myös sen rakenteeseen pohjautuvassa SDG*tunnekartassa?

 

aaa-googleykkonen

 

Muukalaisuuden ja tuskan yhteissijainnista aivoissa on tehty paljon tutkimuksia (Williams  2007, 236-247). Selkeys ja innostus liittyvät myös  NeuroLeadership Instituten perustajan David Rockin kertoman mukaan aivoissa yhteen.  Samoin uhka ja epäusko (Leppänen, 2012, 26-27.)Kaikki nämä kolme tunneparia ovat SDG*tunnekartalla vieritunteita keskenään.  Myös joitakin muita yhteneväisyyksiä aivokuvannusten ja tunnekartan rakenteen välillä olen havainnut. Tosin aivojen aktiivisuusalueet eivät läheskään kaikkien tunteiden kohdalla korreloi SDG*tunnekartan vieritunnejärjestelmän kanssa.

Ahdistuneesti kiintyneillä naisilla pelokkaat ajatukset kumppanin menetyksestä aktivoivat aivojen surualueita (Goleman 2009, 206).  Tämä Phillips Shaverin tutkimustulos vastaa hyvin SDG*tunnekartan vasemman alareunan pelko-ahdistus-suru -linjaa.

Jaak Pankseppin havaintojen mukaan opiaattiriippuvuus ja kiintymykseen liittyvä riippuvuus ovat aivoissa neurologisesti samantyyppisiä ilmiöitä (Goleman 2009, 202).  SDG*tunnekartan oikeassa laidassa keskellä löytyvät kiintymys ja riippuvuus ovat kartan vieritunteita.

Helsingissä Tieteen päivillä 12.1.2013 dosentti, yliopistonlehtori Ilkka Pyysiäinen, dosentti Marja-Liisa Halko sekä professori Petri Ylikoski kaipasivat aivojen toiminnasta psykologista teoriaa. Aivokuvannushan on vain eräs tutkimusmenetelmä, joka kaipaa selittävää mallia. (Ahonen 2013.)

 

sdgtutkimuskuvat111

 

Jotkut tunteisiin liittyvät väitöskirjat näyttävät tukevan SDG*tunnekartan rakennetta.  Olen huomannut niitä paljonkin, mutta tässä selkeimmät.

Seija Tuovilan tutkimuslöydös varttuneempien suomalaisten yleisimmin käyttämistä tunnenimityksistä  vastasi SDG*tunnekartan neljää kaikkein keskeisintä tunnetta.  Ne ovat ilo, suru, kiintymys/rakkaus ja viha (Tuovila, 2005).

Päivi Hamaruksen koulukiusaamista käsitellyt väitös taas totesi kiusaamisen motiiveiksi halun saada arvostusta (Hamarus, 2006).  Kiusanhalu, arvostus ja halu sijaitsevat lähekkäin toisiaan SDG*tunnekartan vasemmassa yläkulmassa. Jari Hakasen työuupumusta käsitelleessä väitöskirjassa todettiin turhien töiden ja uupumuksen välinen yhteys (Vienonen 2006).  Turhuus ja  uupumus löytyvät SDG*tunnekartalla allekkain kartan oikeassa alakulmassa

Koosteen 11 ulkomaisesta vertaisarvioidusta tutkimuksesta, jotka näyttävät tukevan SDG*tunnekartan rakennetta löydät tutkimusblogista.

 

LIIAN YKSINKERTAISTA

SDG*tunnekartan circumplex-mallinen symmetrisyys ja sen kokopalloprojektio saattaa tuoda mieleen luonnon toimintaa selittävien lakien yksinkertaiset kauneusarvot.  Parhaiden tieteellisten teorioiden esteettistä näkökulmaa on selvitellyt professori Tapio Puolimatka (2005, 167-168).  Tunnekarttaa luodessani olen pyrkinyt kohti sellaisia tieteellisiä periaatteita kuin järjestelmällisyys, ristiriidattomuus, yksinkertaisuus ja yleistettävyys.

Tunnekartan hengellinen ulottuvuus saattaa oudoksuttaa joitakin.  Kuitenkin ”emootioihin liittyy vahvasti hengellinen aspekti” (Kangasniemi  2004, 72).  SDG*tunnekartta on laadittu kristillisen supranaturalismin pohjalta, jonka käsityksenä tosiasioista on se, että ”tieteen on huomioitava todellisuus koko laajuudessaan” (Puolimatka 2008, 119).

 

aaa-miehen-tunnemaailma-lehtijuttu

 

TARINA JATKUU…

SDG*tunnekarttamallia varmistava kvalitatiivinen tutkimus odottaa vielä tekijäänsä.  Tutkimusmetodina voisi olla tiettyjen tunteiden vieritunteiden esiintymistiheyden laskeminen tuota tunnetta käsittelevissä teoksissa.  Toinen mahdollisuus olisi etsiä tieteellisten tunnetutkimusten abstrakteista yhtymäkohtia, jotka tukevat tunnekartan vieritunnerakennetta.  Vertailu Plutchikin tunnemalliin ja muihin tunneteorioihin olisi ehkä myös mahdollista.

Näkisin SDG*tunnekarttamallilla olevan käyttöä ihmisten tunnemaailman selkiyttäjänä.  Negatiivisten tunteiden nimeäminen kun tutkitusti lieventää niiden vaikutusta (Lieberman ym. 2007).  Kansantaloudellinen hyöty tulisi psykosomaattisten oireiden sekä tunneperäisten sosiaalisten ongelmien vähenemisenä (Suomen mielenterveysseuran www-sivut 2013). Tiedemaailmassa karttaa voisi ehkä hyödyntää tutkimushypoteesien sekä henkilökohtaisten tunnearviointien pohjana, mikäli pilottitutkimus antaisi siihen aihetta. Systeemiajattelussa SDG*tunnekartta toimisi yhtenä palasena. Aivokuvaustulosten tiedonlouhinnassakin siitä voisi olla jonkin verran apua.  Myös pelimaailma voisi hyötyä tunteiden dynaamisesta esitystavasta joko pelialustana tai avatar-hahmojen elävöittäjänä. Kartan hengitysmallinnus auttaisi ehkä aleksitymiasta kärsiviä jollain biofeedback-sovelluksella -vaikkapa älypaidalla. Kielentutkimuksessa sen avulla voisi lajitella verbaalisia tunneilmaisuja. Kehonkielen opetuksessa kartta toimisi apuvälineenä.  Mentaalisessa urheiluvalmennuksessa SDG*tunnekartan visuaalisuus ehkä olisi etu.

 

aaa-tunnekansiot

 

Algoritmit laajentaisivat SDG*tunnekartan käyttöalaa.  Plutchikin mallille ne on jo keksitty  (Researcher builds machines that daydream, 2010).

SDG*tunnekartta on julkaistu netissä suomenkielisen version lisäksi myös englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, venäjäksi, espanjaksi ja ranskaksi (Gudsson 2013).  Muillekin länsimaisille kielille se olisi käännettävissä.

Tiedän että SDG*tunnekarttaa on sovellettu ainakin alakoulun tunneopetuksessa (Lundell 2013). Myös eräässä opettajien täydennyskoulutushankkeessa siitä ollaan kiinnostuneita. Mallia on käytetty myös improvisaatioteatterin harjoitusmateriaalina, tunnekarttapallon pohjana, päihdekouluttajan tukena, vanhustyössä ja yksittäisissä sielunhoitotilanteissa sekä tietyssä määrin myös sielunhoitokoulutuksessa. Kirjoittajakoulutuksessa sitä hyödynnettiinYhdysvalloissa (Inspire Christian Writers www-sivut 2011).  Myös erään päiväkodin henkilökuntaa on koulutettu tunnekartan avulla. Keväällä 2018 tätä aineistoa käytettiin Jyväskylän normaalikoulun yläkoulun elämäntaitoprojektissa. Se oli mukana opiskelijoita palvelevan Nyyti ryn hyvinvointiviikon tempauksessa 2018.  Nyytin tuottaman erittäin kattavan tunnesivuston linkkinäkin SDG*tunnekartan voi löytää – melkoisen arvovaltaisessa seurassa.

 

 

 

Uusimman tunnekarttapäivityksen  saat tästä.

Tämän linkin takaa löydät sen tiivistetyt lukuohjeet.

 

 

 

Lähdeluettelo:

AHONEN 2013 nettivideotallenne : http://www.tieteenpaivat.fi/sali1/ahonen.html (video on poistettu netistä)

GOLEMAN, Daniel.  2009.  Sosiaalinen äly.

GUDSSON, Pelle   http://tunnekartta.blogspot.com

HAKKARAINEN,Kai,LONKA, Kirsti, LIPPONEN Lasse. 2005.  Tutkiva oppiminen.  Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä

HAMARUS, Päivi. 2006. Koulukiusaaminen ilmiönä. Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta. Jyväskylän Yliopisto.

HEIKKILÄ, Antti. 2010. Siunattu kipu.

INSPIRE CHRISTIAN WRITERS www-sivut 2011.  Viitattu 16.10.2013 http://inspirewriters.com/resources/character-development-workshop/coloring-passions/

KANGASNIEMI, Tapio. 2004. Ihminen, tunteet ja kärsimys.

KOHONEN, Teuvo. 1998. Self-oganization of very large data collections in brain-like models. http://boojum.hut.fi/Neurosymposium/Kohonen.html

LIEBERMAN, Matthew et al. 2007. Putting feelings into words. http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1111/j.1467-9280.2007.01916.x  

LIEBERMAN, Matthew. 2010. Putting feeling into words.  http://newsroom.ucla.edu/stories/putting-feelings-into-words-155536

LEPPÄNEN, Jorma. 2012. ”Oivallusta yrityksiin”  PRIMA-lehti 8/2012,  24-28

LUNDELL, Kai-Ari  2013 . Viitattu 16.10.2013 https://properuskoulu.blogspot.fi/2013/03/rauhasta-ja-tyotauhasta.html

OJA, Erkki. 1993. “Neurotietokone oppii ja tunnistaa”  Tiede 2000 3/93, 4-10.

PUOLIMATKA, Tapio. 2005. Usko, tieto ja myytit.

PUOLIMATKA, Tapio. 2008. Usko, tiede ja Raamattu.

”Researcher builds machines that daydream” 2010. Viitattu 16.10.2013 http://mobile.itnews.com.au/Article.aspx?CIID=232971&type=News

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN www-sivut 2013. Viitattu 16.10.2013.

http://www.vahvistamo.fi/vahvistamo/tunteet/tunteiden_ongelmia/torjutut_tunteet

TUOVILA, Seija. 2005. KUN ON TUNTEET. Suomen kielen tunnesanojen semantiikkaa. Oulun yliopisto.

TURUNEN, Kari E. 1987. Ihmissielun olemus.

TURUNEN, Kari E. 1989. Mieli ja sielu. VIENONEN, Aleksi. 2006.  ”Turhat työt aiheuttavat uupumusta”  Reitti 2/06, 7.

WILLIAMS, Kipling D. 2007.”Ostracism: The Kiss of Social Death”  Social and Personality Psychology Compass  (1/1 (2007):236-247)

 

Tästä linkistä pääset takaisin etusivulle

 

 

SDG*tunnekartan sukulaistunteita

Tässä kirjoituksessa selvitellään SDG*tunnekartalta löytyvien  toisiaan muistuttavien tunnetilojen eli sukulaistunteiden eroavaisuuksia. Kun alat hahmottaa nämä merkityserot, niin tunneälykkyytesi kohenee melkoisesti.  Tunnemaailmahan on täynnä nyansseja ja mitä osuvampaa kielenkäyttösi on sitä paremman vaikutuksen annat.  Samalla myös sisäinen mielenmaailmasi selkiytyy.

SDG.TRE.s1

SYYLLISYYS ja HÄPEÄ ovat erotettavissa toisistaan siinä mielessä, että syyllisyys kohdistuu väärään toimintaan, mutta häpeä on kokonaisvaltaisempi tunne, joka tuntuu koskettavan koko olemusta.

HALU ja TARVE sekoittuvat mielissämme helposti.  Halu voi syntyä hyvinkin spontaanisti eikä sen tyydyttäminen ole välttämätöntä.  Tarve puolestaan kumpuaa esimerkiksi kehollisista toiminnoista tai ympäristön normeista.

KÄRSIMYS ja TUSKA ovat molemmat kivuliaita tunnetiloja.  Kärsimys lienee tuskan tunnetta lievempi ja ehkä myös pitkäkestoisempi tunne. Varsinkin omaishoitajat voisivat tuskaa ja kärsimystä ennakoidakseen ottaa käyttöön karnosiini- nimisen lisäravinteen jo ensimmäisten oireiden näyttäytyessä- tai jopa niitä ennen. Tutkimusnäyttöä karnosiinista löytyy tuhatmäärin. Tässä kooste seitsemästä olennaisesta karnosiinitutkimuksesta :

https://tunnekartta.vuodatus.net/lue/2017/09/karnosiinin-tutkittuja-hyotyja-ikaihmisille

AVUTTOMUUS ja KYVYTTÖMYYYS vaikuttavat lähes synonyymeiltä.  Kuitenkin avuttomuuden tilassa kokee jonkinlaista taitamattomuutta ja joku toinen saattaa helpottaa tilannetta.  Kyvyttömyys taas on olotila, jossa jokin normaali toiminta ei onnistukaan eikä tuota asiaintilaa pystytä välttämättä korjaamaan ainakaan hetkessä.

ARVOSTUS ja KUNNIOITUS ovat monissa kielissä hyvin vaikeasti toisistaan erotettavia tunnekäsitteitä.  Niiden saattaisi kuvitella eroavan siinä, että kun kokee arvostusta jotakin kohtaan, niin silloin mahdollisesti itsekin voisi haluta sellaista mitä arvostaa.  Kunnioitus taas on lähinnä hyväksyvää asennetta toisen toimintaa kohtaan, mutta halu samankaltaisuuteen saattaa puuttuu.

Puhekielen ilmaisuista ainakin ”riemastua” voi hämmentää, koska sillä kiertoilmaisulla varsinkin naiset kertovat raivostumisesta. Yksiselitteistä tunteista puhuminen ei siis koskaan ole, vaan siihen liittyy paljon vivahteita.  Lisäksi uusia tapoja kertoa tunteista kehittyy jatkuvasti –varsinkin nuorten naisten keskuudessa.  Silti ainakin periaatteessa kaikki tunnetilat ovat sijoitettavissa SDG*tunnekartalle niitä muistuttavien lähitunteiden viereen.

SDG.TRE.p2

Sekä ERILLISYYS että MUUKALAISUUS pitävät ihmisen erillään muista, mutta erillisyys on enemmän oman valinnan syytä ja muukalaisuus taas olosuhteiden aiheuttamaa ulkopuolisuutta.

TUSKA ja AHDISTUS kulkevat suomenkielessä sanaparina.  Kuitenkin ahdistus on määritelty epämääräiseksi peloksi kun taas tuska on konkreettisempaa kipuilua, jonka aiheuttajakin on usein selvillä.

SURU ja MURHE liitttyvät toisiinsa siten, että suru on akuutti tunne menetyksen kohdatessa, joka saattaa ajan mittaan ilmaista itsensä monen muunkin tunteen kautta. Suru voi muuttua pitkäkestoisemmaksi murheen ajaksi, jolloin itkeminen helpottaa. Nämä tunteet kietoutuvat toisiinsa hyvin monella tavalla. Pitää huomata, että murehtiminen puolestaan tarkoittaa lähinnä huolestumista, jolloin kyse on jo eri tunteesta.

RAUHA ja LEVOLLISUUS eroavat toisistaan siinä, että rauha kuvaa lähinnä kokonaisvaltaista, anteeksiantavaa suhtautumista itseen tai johonkin toiseen henkilöön.  Levollisuus taas on tyyntä suhtautumista ympäristön tapahtumiin.  Mindfulness lienee lähellä levollisuuden käsitettä.

VÄÄRYYS ja PETOLLISUUS muistuttavat tunnekäsitteinä toisiaan.  Keskinäiseksi eroksi voinee mainita sen, että petollisuudessa toimitaan epärehellisesti, mutta vääryydessä hyvin tapojen tai moraalin vastaisesti.

PELKO ja ARKUUS liittyvät toisiinsa niin, että sisäinen kalvava pelko, joka saattaa juontaa juurensa varhaislapsuudesta ilmenee usein sosiaalisena arkuutena.  Pelko ihan konkreettisen tai joskus kuvitellunkin uhan vuoksi sijoittuu SDG*tunnekartan vasempaan alanurkkaan.

SDG.TRE.p3

VIHA ja INHO sekoittuvat ainakin suomen puhekielessä toisiinsa, koska ”vihaan ”-ilmaisua voi käyttää myös hyvin vastenmieliseltä tuntuvassa tilanteessa.  SDG*tunnekartalla se sijoittuu inhon tietämille. Viha taas kuvaa omien rajojen puolustamisessa esiin nousevaa, ehkä aggressiivisiakin ajatuksia nostattavaa emootiota.

KIUKKU ja ÄRTYMYS eroavat toisistaan siinä, että ehkä pitkäkestoistakin ärsyttävää tilannetta on vain siedettävä, mutta kiukustumisella saattaa selvittää mielestään vääränlaisesta toiminnasta juontuvan episodin nopeastikin.

ITSEINHO ja ITSESÄÄLI kohdistuvat kumpikin omaan persoonaan.  Itseinhossa kohteena on oma toiminta tai joskus olemuskin, mutta itsesäälin vallassa alentaa omaa arvoaan usein vailla todellista syytä.

EUFORIA ja HURMA ilmenevät hyvin samantyylisesti mielialaa huimasti kohottaen, mutta euforia on tavallisesti hormonitoiminnasta johtuvaa.  Hurmaa taas aiheuttaa jokin aistinautinto.

KIIHKO ja TARMO näkyvät kumpikin runsaana toimeliaisuutena.  Tarmo on näistä sosiaalisesti hyväksytympää ja kiihkoilijaa katsotaan usein yhteisössä hyvinkin karsaasti.

RAUHA ja SOPUISUUS ovat käsitteinä hyvin lähellä toisiaan.  Jos mieltää tunteen sopusointua ilmaisevaksi ristiriidattomuuden tilaksi, jota maailmanpolitiikassa kuvailtaisiin rauhan tilaksi, niin silloin ollaan SDG*tunnekartalla sopuisuuden tietämillä.

 

Tässä tuli käsiteltyä kolmisenkymmentä tunnetta kerralla, joten ehkä kertalukemisella nämä erittelyt eivät painu mieleen.  Muistathan että jo SDG*tunnekartan hahmottamiseen kuluu tavallisesti joitakin viikkoja.

 

Tästä linkistä pääset takaisin etusivulle

Opas tunnekartan maailmaan

 

Miksi sinua välillä kiukuttaa? Lähitunteisiin perustuva tunnekartta tarjoaa  kysymykseen parikymmentä vaihtoehtoista vastausta.

Kun tutustut tunnekarttaan, alat ymmärtää itseäsi paremmin.

Tässä sinulle kolmen minuutin elämänmakuinen esittelyvideo.

 

 

Voit lähteä retkelle tunnemaailmaan  myös printtaamalla, laminoimalla ja leikkaamalla omat palapelitunnekortit.

Palapelin reunojen tunnesanat on printattu mustalla.

Jos valmistat 2×9 kortin tuplasarjan, niin värikoodatut tunnekortit käyvät muistipeliksi leikkikouluikäisillekin.  Voit suojata kortit vaikka kontaktimuovilla. 

Tämä sivusto tarjoaa sinulle paljon muitakin keinoja tunnistaa tunteitasi  –  älypuhelimellakin.

 

 

Tunteiden tunnistaminen on tunneälyn perusta (1). Siihen pohjautuvaa tilannetajua tarvitaan kaikilla elämän alueilla.     

  • Kun opit nimeämään tunteita, luot pohjan tunteiden hallinnalle.  Saat mielenliikahdukset tietoisen ajattelun piiriin.  Myötätuntosi kasvaa.
  • Kun ytimekkäästi toteat tunnetilasi,  kielteinen tunne  vaimenee (2).
  • Kun rohkenet nimetä ja kokea tunteesi, voit välttyä monilta psykosomaattisilta oireilta (3). 

Visuaalinen tunnekartta hahmottaa tunne-elämäämme sanalistoja paremmin.   Sen rakenne muistuttaa käsitekarttaa.

 

 

Esimerkkejä tunnekartan käyttötavoista

 

A) Kartan keskiöstä saa alkunsa kahdeksan tunneskaalaa.  Tunteet seuraavat toisiaan usein aivan tietyssä järjestyksessä.   Huomaamalla nuo yhteydet vältät pahimmat tunnemyrskyt.  

Kun silmäilet tunnekarttaa keskipisteestä kohti vasempaa laitaa, näet miten  HUONO VAIHE IHMISSUHTEESSA  kehittyy.  Mielesi valtaa ensin hämmennys Sitten  tajuat kokeneesi jotain  vääryyttä.  Alkaa kiukuttaaSen jälkeen ehkä syttyy palavampi vihan tunne, joka hallitsemattomana  johtaa  raivoon ja julmuuteen. Kun uskallat kokea vihasi ja annat sen jälkeen anteeksi, saat mielenrauhasi takaisin. 

Joskus nälästä tai unenpuuttesta johtuva ärtymys aiheuttaa samanlaista oireilua. Siihen auttaa vain ruokailu ja uni!

 

SDC13484

 

B) Tunnekartta toimii työkaluna itsetutkiskelussa, sielunhoidossa sekä  terapiassa.  Sitä käytetään myös työterveyshuollossa ja riippuvuuksien hoidossa.

Jotkut ovat kuulemma saaneet lohdutusta jo huomatessaan, että he ovat sittenkin kartalla – tunnekartalla!

Alla oma kokemukseni kuunteluun keskittyvästä auttamisesta.

Ystäväni kertoi ensin kaikessa rauhassa  sisimpiä tuntojaan. Tarinoinnin aikana tarkkailin muutoksia kehon kielessä ilmeissä, eleissä, hengityksessä, ryhdissä sekä äänenkäytössä. Avautumisen jälkeen alkoi esiin nousseiden tunteiden etsiskely terapiakartalta. Sinäkin voit printata oman terapiakartan käyttöösi tältä sivulta. 

Pyysin ystävääni etsimään mielessään pyörivien tuntemusten myönteisiä vastatunteita myöhemmin kotona. Ne löytyvät kartan keskipisteen toiselta puolelta. Tällä tavalla tapaamisesta ei pitkittynyt liikaa. 

Neuvoin häntä myös hakemaan netistä löytyvästä Miehen tunnesanastosta vaihtoehtoisia tapoja kertoa tunteistaan.

 

 

C) Lepohermostosi on aktiivinen, jos huomaat uloshengityksesi olevan sisäänhengitystä pitempi.  Voit siis ilman älykelloakin aamulla testata, oletko nukkunut tarpeeksi!

Hengitystyylin yhteydestä rentoutumiseen löytyy tuore tieteellinen tutkimus (4). Urheilijatkin saattavat keskittyessään pidentää uloshengitystään aivan tarkoituksellisesti (5). Palleahengitys rauhoittaa.  Hengityksen vapauttamisesta voit lukea oman artikkelinsa tämän sivun loppuhakemistosta.

Lepohermostoon liittyviä myönteisiä tunteita löydät lähinnä kartan oikeasta yläneljänneksestä. 

 

 

D) Kun klikkaat allaolevaa ovea, eteesi avautuu tulostettava   A4-kokoinen tunnekarttaopas. Kerron kartan ominaisuuksista kyllä myös myöhemmin tällä sivulla. 

Kuitenkin tuo tiedosto kannattaa ladata ja printata, koska tunnekarttaopas tutustuttaa sinut tunne-elämän 12 periaatteeseen.  On esimerkiksi tärkeää muistaa, että tunteet voivat johtaa harhaan ja kätkeytyä toistensa taakse!

Tuon tiiviin listan perusteellisuudesta kertoo jotain se, että eräs amerikkalainen psykologi halusi kopioida sen nettisivulleen.

Tulosta tunnekarttaopas sekä tunnekartta – tai ainakin tallenna ne.  Ovi tunteiden maailmaan avautuu…

 

 

Tunnekartan hahmottamiseen voi mennä jonkin aikaa. Kartta kannattaa sijoittaa näkyvälle paikalle kotiin, kouluun tai työpaikalle. Kun tunnemallia vilkaisee pari kertaa päivässä,  sen yksityiskohdat alkavat jäädä mieleen. 

 

 

 

Näpäytäpä ylläolevaa karttaa : vasemmalta puoliskolta kiukun ympäriltä löydät parikymmentä mahdollista syytä suuttumiseen.

Myös sinisoikion sisällä näkyvän ärtymyksen läheltä voit etsiä selityksiä tunteenpurkauksille.

Tästä voit printata itsellesi tuon tunnekartan.

 

E) Älypuhelin vaaka-asennossa voit zoomata tunnekarttaa niin, että näet vain yhdeksän tunnetta.  Kartan jokaista tunnetta piirittää joukko siihen liittyviä lähitunteita.  Pääset turvallisesti seilaamaan ja seikkailemaan tunteiden valtamerellä. 

PRO-kartalla tunneilmaisu sekä vastatunne on nimetty jokaisen tunteen alle. Se tekee kartan tutkimisesta pienemmilläkin näytöillä nautinnollisen elämysmatkan. 

 

 

Tavalliselta tunnekartalta vastatunteet löytyvät aina rauha-keskipisteen vastakkaiselta puolelta.

 

 

Alla esittelemäni lukutyyli lienee kaikkein käytännöllisin tapa käyttää PRO-tunnekarttaa, kun jokin epämiellyttävä tunne valtaa mielen.  Se onnistuu älypuhelimellakin, mutta vaatii jonkin verran keskittymistä.  

Tämä itsehoitomenetelmä perustuu oman mielen ohjailuun sisäisen puheen avulla.

On tärkeää, että uskallat  kokea jostain ärsykkeestä kummunneen tunteen – ennemmin tai myöhemmin.   Siitä voit saada jopa energiaa ajoittaista aggressiivisuutta vaativiin urheilusuorituksiin!

Kuvitellaan että turhautuisit, koska kovasta yrittämisestä huolimatta tuloksia ei alakaan näkyä. Saatat tuumia ”luovutan”. Katsopa silloin, mikä myönteisempi vastatunne piilee tuon vasemmasta alakulmasta löytyvän turhauman alla – se on arkuus.

Skrollaa esiin tuo myönteisempi tunne ja siihen liittyvä ajatusmalli keskipisteen toiselta puolelta. Arkana sanoisit itsellesi ”epäröin”, mutta sen lähitunteista löydätkin uusia ajattelumalleja ”pitkästyn”, ”hidastellaan”, ”odotan”, ”unelmoin”, ”saan lohtua”, ”asia selvisi”, ”olen lähellä”, ”otan rennosti”.

Sisäisellä puheella on valtava vaikutus tunne-elämään! Toinen tunnekarttakirja paljastaa paljon muitakin tapoja säädellä tunteita.

 

 

Tällaisia näkymiä ja näkökulmien muutoksia saat siis puhelimesi näytölle, kun lataat itsellesi PRO-tunnekartan.

Myös englanninkielisestä PRO-karttaversiosta voit lukea tunneilmaisut jokaiselle kartan 121 tunteelle.  Linkin tuohon  PRO-karttaan löydät sivun alalaidasta.

SDG*tunnekartta on saatavissa jo seitsemällä kielellä.

 

 

Tästä tunnekartasta löytyy yli kymmenen ominaisuutta, jotka tekevät siitä hyvin selitysvoimaisen tunnemallin – vaikka sitä verrattaisiin mihin tahansa maailmalla kehitettyyn tunnekarttaan.

Jo hyvin suppean tutkimushaun perusteella huomasin, että yli kymmenen SDG*tunnekartan lähitunneparia saa tieteellistä tukea vertaisarvioiduista tutkimuksista (6).

Kartan äärimmäisen tarkka ja vuosikymmenen verran kestänyt lähitunteiden erittely tarjoaa  aivan ainutlaatuisen mahdollisuuden tunteiden jaotteluun:

Kuvittelitpa minkä tahansa tunteen, niin voit etsiä sille paikan pallomaisen tunnekartan pinnalta. Esimerkiksi rohkaisun voi sijoittaa lohdutuksen, arkuuden ja toiveikkuuden välimaastoon.

 

 

 

SDG*tunnekartan ominaisuuksia

 

1) Keskipiste toimii kahdeksan tunneskaalan lähtöpisteenä sekä kartalta löytyvien vastatunteiden peilauspisteinä.

2) Joka tunteen ympärillä näet monia lähitunteita.  Ne ovat joko kyseisen tunteen syitä tai seurauksia siitä.

3) Voit skannata nopeasti ja loogisesti koko kartan : käy ensin läpi värikoodatut tunneskaalat ja lue sen jälkeen kartan pystyrivit alhaalta ylöspäin – alkaen vasemmasta laidasta.

 

 

4) Kartta on tavallaan pallomainen projektio tunnemaailmasta. Voit kuvitella keskipisteen rauhan pallon pohjoisnavaksi.  Kartan ääritunteet taas kuroutuvat etelänavaksi, sillä niillä on paljon yhteisiä piirteitä. Myös laitatunteet liittyvät toisiinsa.

5) Tunteet voimistuvat nimettyjen tunneskaalojen mukaisesti. Joka skaalaan liittyy tietty hengitystyyli.  Myönteisissä tunteissa uloshengitys on pitempi.  Pieni tunnekarttakirja kertoo aiheesta enemmän.

6) Vastatunteet osoittavat  kielteiseltä vaikuttaville tunteille vaihtoehtoisia ja myönteisempiä ajatusmalleja. Joskus ne vain selittävät toisiaan.

 

 

7) Löydät lähes kaikki myönteiset tunnetilat  kartan oikeasta yläkulmasta.

8) Toisiaan muistuttavat sukulaistunteet  sijaitsevat  joskus aika kaukana toisistaan. Esimerkiksi kiukku ja ärtymys sekä syyllisyys ja häpeä ovat tuollaisia sukulaistunteita. Tämän sivun loppuhakemistosta pääset tutustumaan aiheeseen tarkemmin.

9) Voit lukea lyhyen tunneilmaisun joka tunteen alta, kun tutkit PRO-tunnekarttaa.

 

 

10) Näet elämän valintoja tunnekartan laidoilla suluissa.

11) Tunnekartan halki yläviistoon kammosta tarmoon kulkee kristinuskoon kasvamisen ja kutsumuksensa seuraamisen skaala.

12) Saat pysyvän tunteista riippumattoman rauhan, kun myönnät syyllisyytesi Jumalalle ja rukoilet Jeesusta sydämeesi. Yksinkertaista – ja se toimii.

 

 

 

Tunnekartan tyytyväinen käyttäjäkunta ulottuu peruskoulun nelosluokkalaisista aina maailman arvostetuimpiin tunnetutkijoihin. 

Tampereen yliopiston psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen antoi kartalle suosituksensa, kun olin kirjoittamassa TUNTEET-sanakirjaa.

Eri tutkimuksissa lähes 25000 kertaa siteerattu australialainen professori Ashkanasy suositteli tätä tunnekarttaa globaalin EMONET-verkostonsa sadoille tunteiden tutkijoille.

Amerikkalainen professori Mayer taas on toinen tunneäly -käsitteen keksijöistä. Hän lähetti rohkaisevan sähköpostiviestin saatuaan postitse englanninkielisen SDG*tunnekartan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Neal_Ashkanasy
https://en.wikipedia.org/wiki/John_D._Mayer

                     

Lisäinfoa

 

 

 *
Pieni tunnekarttakirja
kertoo lyhyesti tunneskaalojen 58 tunteesta ja avaa tunteiden ja hengityksen välistä yhteyttä

 

 *

Toinen tunnekarttakirja
 kuvaa kartan pystysarakkeiden 94 tunnetta ja antaa vinkkejä tunteiden säätelyyn

 

*

Miehen tunnesanasto
tarjoaa tuhansien tunteiden ja tunneilmaisujen hakemiston jaoteltuna tunnekartan mukaisesti

sanaston sivuja voit tutkia täsmähaulla myös älypuhelimellasi

 

*

Jeesus-keskeinen SDG*tunnemalli (osat 1 ja 2)
vastatunteet kristinuskon valossa
älypuhelimella luettava versio

*

 

Tämä SDG*tunnekarttasivusto on 25 vuoden tuotekehitystyön tulos.  Omalla viisaudellani en olisi pystynyt näin monimutkaista tunnerakennelmaa luomaan.  Niinpä kiitoksena päätän tämän tunnekartan lukuoppaan mainitaan

 

Kunnia yksin Jumalalle (Soli Deo Gloria eli SDG)

P.Gudsson

haastatteluni Radio Suomessa

 

 

Löydät tähän aineistoon pohjautuvan TUNTEET-sanakirjan Jyväskylän yliopiston kirjaston psykologian käsikirjastosta Freudin sinikantisten koottujen teosten alapuolelta.

 

 

Piditkö tämän sivuston annista? Ehkäpä joku ystäväsikin ilahtuisi SDG*tunnekartasta ja sen oheisaineistosta?

Koulutunnekartta ja kaikille soveltuva tunteemme.fi -sivusto on laadittu aktivoimaan varsinkin yläkoululaisia. Jyväskylän normaalikoulussa se innosti nuoria erilaisiin tunneprojekteihin. Tuon sivuston ilmeitä-palkkia klikkaamalla löydät pinterest-tililtäni ilmeiden aarreaitan.

Pieni tunnekarttakirja,  Toinen tunnekarttakirja sekä Miehen tunnesanasto  ovat helposti luettavissa ja jaettavissa tableteilla, läppäreillä ja pöytäkoneilla.

PRO-tunnekartta ilmaisuesimerkkeineen voisi saada miehenkin puhumaan tunteistaan. 

Tämän sivuston aineisto soveltuu saamiensa suositusten mukaan  koulutusmateriaaliksi sekä terapiatyöhön.

Huomaa, että tunnekartta ja terapiakartta toimivat pienemmässä A5-koossakin.   

Saat aivan vapaasti kopioida tunnekarttoja sekä tunnekarttaopasta.

Kartta välittyy tunteeni.fi -maininnalla Twitterissä sekä WhatsApp-ryhmissä.

Voit lähettää tunnekarttoja myös vaikka pullopostilla 😉

 

 

Muistathan kuitenkin, että  CC BY-NC-ND 4.0-lisenssin vuoksi tulee karttatulosteen vastata alkuperäistä tiedostoa. Tunnekarttoja ei ole suotavaa valmistaa myyntiin, mutta lasten tunnekortteja voit vapaasti laminoida ja myydä.

 

 

 

Kun printtaat käyttöösi työkirjatyyppisen terapiakartan,  voit tehdä siihen kynällä omia merkintöjä. Se on mainio työkalu terapiassa ja itsetutkiskelussa.

Asiakkaan perusopastukseksi riittää nämä kaksi neuvoa :

-lue ensin kaikkien tunneskaalojen tunteet läpi

-skannaa sitten kaikki pystysarakkeet alhaalta ylöspäin – alkaen vasemmanpuoleisesta mutkittelevasta pystylinjasta.

Jos  etsit gradun aihetta, tämä Suomen laajin tunteiden nimeämiseen erikoistunut sivusto tarjoaa ainutlaatuisen tutkimuskohteen. 

Yhteystietoni saat  englanninkielisen tunnekarttasivuston  Menu-valikosta.  

Charts-sivulta löydät erikielisiä  Public Domain -pikkukarttoja kielten opetukseen.  Kun klikkaat karttakuvia, voit kopioida ne haluamaasi kohteeseen omassa opetusmateriaalissasi.

 

 

Kuvittele, miltä tuntuisi tulla todella hyvin toimeen muiden kanssa.  Onnistuisit luomaan ja säilyttämään uusia tuttavuussuhteita helposti – olisit tunneälykäs!

Tunneäly pohjautuu itsetuntemukseen ja tunteiden nimeämiseen, johon aiheeseen olet nyt saanut jo tuntumaa.   Tunneälyyn kuuluu paljon muitakin taitoja. Niinpä on syytä harjoitella kaikkia sen viittä eri osa-aluetta.

Tunneälyn osasten alkukirjaimista koostuu sana ITEMS.  Nuo olennaisen tärkeät kehityskohteet ovat

  • Itsetuntemus
  • Tunnesäätely
  • Empatia
  • Motivointi
  • Sosiaaliset taidot

 

 

Torstai-iltaisin kirjoitan julkiseen FB-tunneälyryhmään lyhyen alustuksen näistä tunneälyn viidestä ulottuvuudesta.  Itselläni tuo tunteiden nimeäminen on ylikorostunut, mutta muiden tunnetaitojen opettelussa on vielä paljon tekemistä.

Tarkoituksenani on laajentaa käsitystä tunneälystä tuon ITEMS-jaottelun perusteella. Itsetuntemuksen rinnalle tulee muiden ihmisten erityispiirteiden tajuaminen. Esimerkiksi varsin yleinen narsistinen käytös vaatii  jämäkkää vastaantuloa.

Muutamassa moduulissa tunnekarttakirjojen sisällötkin tulevat tutuksi. Mietitään muistisairaan kohtaamista.  Tunnesäätelyn osiossa tulee esille jopa ajattelutapojen vaikutus geeniemme toimintaan ja yleiseen hyvinvointiin (7).

 

 

Mielenterveysongelmat ja psykosomaattiset kivut vaivaavat nykyään monia. Tuntojaan voi kirjoittaa paperille tai tietokoneen muistiin tunnekartan ja – sanaston pohjalta. Puhuminenkin auttaa.

Jos lähipiirin tuki ei riitä, niin suosittelen hakemaan terapeuttista apua tai tukea vertaisryhmästä.

Yhdessä terapeuttien luennoista koostuvan puhearkiston kanssa tämä sivustokin saattaa auttaa kokoamaan elämän palapeliä. Myös terapeutti Erik Ewaldsin luennot , joita löytyy YouTubesta, avartavat mielen maailmaa.

  

 LOPUKSI VIELÄ KUVA SDG*TUNNEKARTAN 25 TÄRKEIMMÄSTÄ TUNTEESTA

 

 

 

(1) Tunneäly työelämässä

(2) Matthew Liebermanin (UCLA) tutkimusraportti

(3) Tietoisku psykosomaattisesta oireilusta

(4) Inhalation/Exhalation ratio modulates the effect of slow breathing on heart rate variability and relaxation.

(5) Jarmo Liukkonen ”Psyykkinen vahvuus – mielen taitojen harjoituskirja”

(6) Emotion studies supporting SDG*Chart of Emotions

(7) Epigenetic regulation in psychiatric disorders

 

 

 

Tunnekartat 7 kielellä

 

 

SDG*PRO-TUNNEKARTTA SUOMEKSI

*

SDG*PRO-TUNNEKARTTA ENGLANNIKSI

*

 SDG*TUNNEKARTTA RUOTSIKSI 

*

  SDG*TUNNEKARTTA SAKSAKSI

* 

 SDG*TUNNEKARTTA ESPANJAKSI

*

SDG*TUNNEKARTTA VENÄJÄKSI

*

 SDG*TUNNEKARTTA RANSKAKSI

 *

 

 

Kiitos kun kävit tutustumassa tähän sivustoon.

Tervetuloa uudelleen!

 

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:

 

*

Tunnekorttien käyttöideoita

*

Tunteiden hallinnasta

*

SDG*tunnekartan sukulaistunteita

*

Hengityksen vapauttaminen kannattaa

*

Tunnekartan tarina

*

Tunteet ja kognitio

*

Itsemääräämisteorian yhteyksiä SDG*tunnekartan kanssa

*

 

 

Tunnekartta on linkitetty jo ainakin seuraaville sivustoille :

 

https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/tunteilla-on-viesti/
http://johtajuus.info
https://properuskoulu.blogspot.fi/2013/03/rauhasta-ja-tyotauhasta.html
http://www.kielibaari.fi

Click to access TM205.pdf


Click to access ryhmatoiminnan_verkostoviesti_toukokuu_2017.pdf


Click to access versio-9.2.2017.pdf


https://www.miesseminaari.fi
http://avoinsyliopistojkl.blogspot.fi /
https://kaksplus.fi/threads/olen-kyllaestynyt-mieheni-rajoittuneeseen-tunteiden-ilmaisuun-miten-aikuinen-ihminen-ei-kykene.2368573/
https://ongelmanratkaisutekniikat.wordpress.com/tag/tunnekartta/
http://jrambon.mbnet.fi/linkit2.html

 

Kuvat :
Murat Cebi, John de Boer, Micah Burke, Billy Alexander, Miguel Egalde, Gary Fleischer, Marco Michelini ja Vince Varga

 

 

 


Haluaisitko tunnekarttakirjat myös painettuna?
(polls)