Tunnekartan tarina

 

Symmetrisesti järjestetyt 121 tunnesanaa näyttävät ennakoivan monien tunnetutkimusten tuloksia.  Miten se on mahdollista?

 

aaa-tunnekartta-1345722896_img-7618bb66b2121b300dd960798394bf81

 

Tarina alkaa sanoilla: ”Viha koostuu halusta ja pelosta.” Löysin tuon lauseen erään ihmismieltä käsittelevän kirjan sivuilta vuonna 1994.  Aloin miettiä tunnetilojen välisiä yhteyksiä ja niistä näytti koostuvan verkosto.  Näin pienestä alusta kehkeytyi tämä  SDG*tunnekartan tarina (Gudsson 2013).  Saatuani valmiiksi parinkymmenen tunteen kartan näytin sitä tutulleni.  Hän kertoi sen muistuttavan Teuvo Kohosen karttaa.   Tuo itseorganisoituva  kartta on tuttu tekoälysovelluksista (Oja 1993).

En voi  kuitenkaan nimittää SDG*tunnekarttaa  itseorganisoituvaksi kartaksi (SOM).  Enhän ole käyttänyt karttaa luodessani matemaattisia algoritmeja, vaan sijoitellut tunnesanat paikoilleen loogisella päättelyllä ja ystävieni vinkkien avulla.  Netistä löytämäni SOM:n muodostamisen verbaaliset periaatteet kuitenkin inspiroivat laajemman tunnekartan luomiseen (Kohonen 1998).  Toisiaan muistuttavat tunteet sijaitsevat lähekkäin SOM:n periaatteen mukaisesti.  Vastakkaiset tunneparit taas peilautuvat keskipisteen molemmille puolille yhtä kauas kartan keskipisteestä.

 

aaa-paperinen-tunnekartta

 

Vuosikymmen sitten aloin kerätä eri lähteistä laajaa tunneluetteloa. Parin tuhannen tunnealkion joukosta kartalle on sijoitettu tarkasti valitut 121 tunnetta. Tammikuun 2017 lopulla ilmestyi nettiin viitisen tuhatta tunneilmaisua sisältävä kuvitettu Miehen tunnesanasto.  Sen moneen tasoon linkitetystä hakemistoista pääsee helposti valitsemansa tunteen ilmaisuvaihtoehtojen äärelle.

Alan kirjallisuudessa esitetään hyvinkin erilaisia ehdotuksia vastatunnepareiksi. Monet tämän tunnekartan vastakohtapareista ovat normaalista kielenkäytöstä tuttuja, mutta muutamia lienee hyvä selittää tarkemmin:

-kateus ja häpeä : kateellinen haluaa lisää

-häpeävä tahtoo päästä jostain eroon.

-vääryys ja avoimuus : vääryys selvitetään avoimuudella.

-läheisyys ja ärtymys : läheisyys voi ärsyttää – samoin läheisyyden puute.

-viive ja väheksyntä : viivyttely saattaa olla väheksynnän merkki.

-turhautuminen ja arkuus : jos on turhautunut yrityksissään, se synnyttää arkuutta.

-kiusanhalu ja alemmuus : joskus kiusaaja kokee alemmuudentunnetta.

-raivo ja yhteys : kunnon riitely saattaa jälkeenpäin lujittaa ihmisten välistä yhteyttä.

-syyllisyys ja vastuu : syyllisyydestä pääsee kun ottaa vastuun teoistaan.

 

mts-katuliitukartta

 

ONNISTUNEITA ARVAUKSIA

Olen erittäin kiitollinen filosofi Kari E.Turusen kirjoista.  Hän kertoi jonkinasteisen matemaattisen järjestyksen olevan mahdollinen mielen kartoituksessa (Turunen 1987, 74).  Hänen kirjastaan sain myös idean tunneskaaloihin, kun hän totesi että ”tunteissa on runsaasti erilaisia virtailevia ja liikkuvia laatuja, joiden luokittelu on vaikeaa”  (Turunen  1989, 142).

Kun tunnekartta oli kasvanut 121 tunteen laajuiseksi, oivalsin abduktion eli arvauksenomaisen tiedon avulla kahdeksaan tunneskaalaan liittyvät erilaiset hengitystyylit.  Abduktiota käytin onnistuneesti myös kartan alkeisversion luomisessa.  ”Abduktio on ainoa päättelymuoto joka tuottaa aidosti uusia ajatuksia”  (Hakkarainen ym 2005, 324).

Hengitysmallien tarkkailuun sain virikkeen kouluttaja Avner Eisenbergin korostaessa hengityksen ilmaisuvoimaa mimiikan mestarikurssilla.  Lopullinen oivallus tuli kuitenkin katsoessani vanhan naisen huokaavan haikealla mielellä syvään sisään hänen ulkoiluttaessaan koiraansa. Yllätyksekseni sisään- ja uloshengityksen ajallisen pituuden suhteet vastasivat melko tarkasti eri tunneskaalojen tunteita.

Vuosien päästä  hengitysmalleille löytyi fysiologinen selitys parasympaattisen ja sympaattisen hermoston toiminnasta (Heikkilä 2010, 180).

Sain lisää vettä tähän tunteiden nimeämismyllyyn, kun luin UCLAn psykologian professori Matthew Liebermanin huomanneen aivokuvannustutkimuksissa kielteisten tunteiden nimeämisen lisäävän aivojen etulohkojen toimintaa.  Se puolestaan vähentää tunnekokemuksia rekisteröivän amygdalan aktiivisuutta rauhoittaen mieltä (Lieberman 2007)(Lieberman 2010).  SDG*tunnekartan lähtökohtahan on juuri se, että siihen tutustuvat oppisivat nimeämään tunteitaan.

 

AIVOISTA SE ON TULLUT …

Itseorganisoituvan kartan (SOM) idea on saatu siitä, että aivoissa samantyyppiset toiminnot sijaitsevat lähellä toisiaan (Oja 1993).  Nyt  eräät – mutta eivät suinkaan kaikki – aivokuvannustutkimukset vaikuttavat olevan yhteneväisiä SDG*tunnekartan  vieritunnerakenteen kanssa.  SOM on ollut yhtenä tunnekartan innoittajana.    Näkyyköhän SOM:n lähtöperiaate myös sen rakenteeseen pohjautuvassa SDG*tunnekartassa?

 

aaa-googleykkonen

 

Muukalaisuuden ja tuskan yhteissijainnista aivoissa on tehty paljon tutkimuksia (Williams  2007, 236-247). Selkeys ja innostus liittyvät myös  NeuroLeadership Instituten perustajan David Rockin kertoman mukaan aivoissa yhteen.  Samoin uhka ja epäusko (Leppänen, 2012, 26-27.)Kaikki nämä kolme tunneparia ovat SDG*tunnekartalla vieritunteita keskenään.  Myös joitakin muita yhteneväisyyksiä aivokuvannusten ja tunnekartan rakenteen välillä olen havainnut. Tosin aivojen aktiivisuusalueet eivät läheskään kaikkien tunteiden kohdalla korreloi SDG*tunnekartan vieritunnejärjestelmän kanssa.

Ahdistuneesti kiintyneillä naisilla pelokkaat ajatukset kumppanin menetyksestä aktivoivat aivojen surualueita (Goleman 2009, 206).  Tämä Phillips Shaverin tutkimustulos vastaa hyvin SDG*tunnekartan vasemman alareunan pelko-ahdistus-suru -linjaa.

Jaak Pankseppin havaintojen mukaan opiaattiriippuvuus ja kiintymykseen liittyvä riippuvuus ovat aivoissa neurologisesti samantyyppisiä ilmiöitä (Goleman 2009, 202).  SDG*tunnekartan oikeassa laidassa keskellä löytyvät kiintymys ja riippuvuus ovat kartan vieritunteita.

Helsingissä Tieteen päivillä 12.1.2013 dosentti, yliopistonlehtori Ilkka Pyysiäinen, dosentti Marja-Liisa Halko sekä professori Petri Ylikoski kaipasivat aivojen toiminnasta psykologista teoriaa. Aivokuvannushan on vain eräs tutkimusmenetelmä, joka kaipaa selittävää mallia. (Ahonen 2013.)

 

sdgtutkimuskuvat111

 

Jotkut tunteisiin liittyvät väitöskirjat näyttävät tukevan SDG*tunnekartan rakennetta.  Olen huomannut niitä paljonkin, mutta tässä selkeimmät.

Seija Tuovilan tutkimuslöydös varttuneempien suomalaisten yleisimmin käyttämistä tunnenimityksistä  vastasi SDG*tunnekartan neljää kaikkein keskeisintä tunnetta.  Ne ovat ilo, suru, kiintymys ja viha (Tuovila, 2005).

Päivi Hamaruksen koulukiusaamista käsitellyt väitös taas totesi kiusaamisen motiiveiksi halun saada arvostusta (Hamarus, 2006).  Kiusanhalu, arvostus ja halu sijaitsevat lähekkäin toisiaan SDG*tunnekartan vasemmassa yläkulmassa. Jari Hakasen työuupumusta käsitelleessä väitöskirjassa todettiin turhien töiden ja uupumuksen välinen yhteys (Vienonen 2006).  Turhuus ja  uupumus löytyvät SDG*tunnekartalla allekkain kartan oikeassa alakulmassa

Koosteen 11 ulkomaisesta vertaisarvioidusta tutkimuksesta, jotka näyttävät tukevan SDG*tunnekartan rakennetta löydät tutkimusblogista.

 

LIIAN YKSINKERTAISTA

SDG*tunnekartan circumplex-mallinen symmetrisyys ja sen kokopalloprojektio saattaa tuoda mieleen luonnon toimintaa selittävien lakien yksinkertaiset kauneusarvot.  Parhaiden tieteellisten teorioiden esteettistä näkökulmaa on selvitellyt professori Tapio Puolimatka (2005, 167-168).  Tunnekarttaa luodessani olen pyrkinyt kohti sellaisia tieteellisiä periaatteita kuin järjestelmällisyys, ristiriidattomuus, yksinkertaisuus ja yleistettävyys.

Tunnekartan hengellinen ulottuvuus saattaa oudoksuttaa joitakin.  Kuitenkin ”emootioihin liittyy vahvasti hengellinen aspekti” (Kangasniemi  2004, 72).  SDG*tunnekartta on laadittu kristillisen supranaturalismin pohjalta, jonka käsityksenä tosiasioista on se, että ”tieteen on huomioitava todellisuus koko laajuudessaan” (Puolimatka 2008, 119).

 

aaa-miehen-tunnemaailma-lehtijuttu

 

TARINA JATKUU…

SDG*tunnekarttamallia varmistava kvalitatiivinen tutkimus odottaa vielä tekijäänsä.  Tutkimusmetodina voisi olla tiettyjen tunteiden vieritunteiden esiintymistiheyden laskeminen tuota tunnetta käsittelevissä teoksissa.  Toinen mahdollisuus olisi etsiä tieteellisten tunnetutkimusten abstrakteista yhtymäkohtia, jotka tukevat tunnekartan vieritunnerakennetta.  Vertailu Plutchikin tunnemalliin ja muihin tunneteorioihin olisi ehkä myös mahdollista.

Näkisin SDG*tunnekarttamallilla olevan käyttöä ihmisten tunnemaailman selkiyttäjänä.  Negatiivisten tunteiden nimeäminen kun tutkitusti lieventää niiden vaikutusta (Lieberman ym. 2007).  Kansantaloudellinen hyöty tulisi psykosomaattisten oireiden sekä tunneperäisten sosiaalisten ongelmien vähenemisenä (Suomen mielenterveysseuran www-sivut 2013). Tiedemaailmassa karttaa voisi ehkä hyödyntää tutkimushypoteesien sekä henkilökohtaisten tunnearviointien pohjana, mikäli pilottitutkimus antaisi siihen aihetta. Systeemiajattelussa SDG*tunnekartta toimisi yhtenä palasena. Aivokuvaustulosten tiedonlouhinnassakin siitä voisi olla jonkin verran apua.  Myös pelimaailma voisi hyötyä tunteiden dynaamisesta esitystavasta joko pelialustana tai avatar-hahmojen elävöittäjänä. Kartan hengitysmallinnus auttaisi ehkä aleksitymiasta kärsiviä jollain biofeedback-sovelluksella -vaikkapa älypaidalla. Kielentutkimuksessa sen avulla voisi lajitella verbaalisia tunneilmaisuja. Kehonkielen opetuksessa kartta toimisi apuvälineenä.  Mediatuotteiden tunneperäiseen lajitteluunkin se sopisi. Mentaalisessa urheiluvalmennuksessa SDG*tunnekartan visuaalisuus ehkä olisi etu.

 

aaa-tunnekansiot

 

Algoritmit laajentaisivat SDG*tunnekartan käyttöalaa.  Plutchikin mallille ne on jo keksitty  (Researcher builds machines that daydream, 2010).

SDG*tunnekartta on julkaistu netissä suomenkielisen version lisäksi myös englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, venäjäksi, espanjaksi ja ranskaksi (Gudsson 2013).  Muillekin länsimaisille kielille se olisi käännettävissä.

Tiedän että SDG*tunnekarttaa on sovellettu ainakin alakoulun tunneopetuksessa (Lundell 2013). Myös eräässä opettajien täydennyskoulutushankkeessa siitä ollaan kiinnostuneita. Mallia on käytetty myös improvisaatioteatterin harjoitusmateriaalina, tunnekarttapallon pohjana, päihdekouluttajan tukena, vanhustyössä ja yksittäisissä sielunhoitotilanteissa sekä tietyssä määrin myös sielunhoitokoulutuksessa. Kirjoittajakoulutuksessa sitä on hyödynnetty Yhdysvalloissa (Inspire Christian Writers www-sivut 2011). Myös erään päiväkodin henkilökuntaa on koulutettu tunnekartan avulla.

Uusimman tunnekarttapäivityksen  saat tästä.

Tämän linkin takaa löydät sen tiivistetyt lukuohjeet.

 

 

 

Lähdeluettelo:

AHONEN 2013 nettivideotallenne : http://www.tieteenpaivat.fi/sali1/ahonen.html (video on poistettu netistä)

GOLEMAN, Daniel.  2009.  Sosiaalinen äly.

GUDSSON, Pelle   http://tunnekartta.blogspot.com

HAKKARAINEN,Kai,LONKA, Kirsti, LIPPONEN Lasse. 2005.  Tutkiva oppiminen.  Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä

HAMARUS, Päivi. 2006. Koulukiusaaminen ilmiönä. Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta. Jyväskylän Yliopisto.

HEIKKILÄ, Antti. 2010. Siunattu kipu.

INSPIRE CHRISTIAN WRITERS www-sivut 2011.  Viitattu 16.10.2013 http://inspirewriters.com/resources/character-development-workshop/coloring-passions/

KANGASNIEMI, Tapio. 2004. Ihminen, tunteet ja kärsimys.

KOHONEN, Teuvo. 1998. Self-oganization of very large data collections in brain-like models. http://boojum.hut.fi/Neurosymposium/Kohonen.html

LIEBERMAN, Matthew et al. 2007. Putting feelings into words. http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1111/j.1467-9280.2007.01916.x  

LIEBERMAN, Matthew. 2010. Putting feeling into words.  http://newsroom.ucla.edu/stories/putting-feelings-into-words-155536

LEPPÄNEN, Jorma. 2012. ”Oivallusta yrityksiin”  PRIMA-lehti 8/2012,  24-28

LUNDELL, Kai-Ari  2013 . Viitattu 16.10.2013 https://properuskoulu.blogspot.fi/2013/03/rauhasta-ja-tyotauhasta.html

OJA, Erkki. 1993. “Neurotietokone oppii ja tunnistaa”  Tiede 2000 3/93, 4-10.

PUOLIMATKA, Tapio. 2005. Usko, tieto ja myytit.

PUOLIMATKA, Tapio. 2008. Usko, tiede ja Raamattu.

”Researcher builds machines that daydream” 2010. Viitattu 16.10.2013 http://mobile.itnews.com.au/Article.aspx?CIID=232971&type=News

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN www-sivut 2013. Viitattu 16.10.2013.

http://www.vahvistamo.fi/vahvistamo/tunteet/tunteiden_ongelmia/torjutut_tunteet

TUOVILA, Seija. 2005. KUN ON TUNTEET. Suomen kielen tunnesanojen semantiikkaa. Oulun yliopisto.

TURUNEN, Kari E. 1987. Ihmissielun olemus.

TURUNEN, Kari E. 1989. Mieli ja sielu. VIENONEN, Aleksi. 2006.  ”Turhat työt aiheuttavat uupumusta”  Reitti 2/06, 7.

WILLIAMS, Kipling D. 2007.”Ostracism: The Kiss of Social Death”  Social and Personality Psychology Compass  (1/1 (2007):236-247)

 

 

SDG*tunnekartan sukulaistunteita

Tässä kirjoituksessa selvitellään SDG*tunnekartalta löytyvien  toisiaan muistuttavien tunnetilojen eli sukulaistunteiden eroavaisuuksia. Kun alat hahmottaa nämä merkityserot, niin tunneälykkyytesi kohenee melkoisesti.  Tunnemaailmahan on täynnä nyansseja ja mitä osuvampaa kielenkäyttösi on sitä paremman vaikutuksen annat.  Samalla myös sisäinen mielenmaailmasi selkiytyy.

SDG.TRE.s1

SYYLLISYYS ja HÄPEÄ ovat erotettavissa toisistaan siinä mielessä, että syyllisyys kohdistuu väärään toimintaan, mutta häpeä on kokonaisvaltaisempi tunne, joka tuntuu koskettavan koko olemusta.

HALU ja TARVE sekoittuvat mielissämme helposti.  Halu voi syntyä hyvinkin spontaanisti eikä sen tyydyttäminen ole välttämätöntä.  Tarve puolestaan kumpuaa esimerkiksi kehollisista toiminnoista tai ympäristön normeista.

KÄRSIMYS ja TUSKA ovat molemmat kivuliaita tunnetiloja.  Kärsimys lienee tuskan tunnetta lievempi ja ehkä myös pitkäkestoisempi tunne.

AVUTTOMUUS ja KYVYTTÖMYYYS vaikuttavat lähes synonyymeiltä.  Kuitenkin avuttomuuden tilassa kokee jonkinlaista taitamattomuutta ja joku toinen saattaa helpottaa tilannetta.  Kyvyttömyys taas on olotila, jossa jokin normaali toiminta ei onnistukaan eikä tuota asiaintilaa pystytä välttämättä korjaamaan ainakaan hetkessä.

ARVOSTUS ja KUNNIOITUS ovat monissa kielissä hyvin vaikeasti toisistaan erotettavia tunnekäsitteitä.  Niiden saattaisi kuvitella eroavan siinä, että kun kokee arvostusta jotakin kohtaan, niin silloin mahdollisesti itsekin voisi haluta sellaista mitä arvostaa.  Kunnioitus taas on lähinnä hyväksyvää asennetta toisen toimintaa kohtaan, mutta halu samankaltaisuuteen saattaa puuttuu.

Puhekielen ilmaisuista ainakin ”riemastua” voi hämmentää, koska sillä kiertoilmaisulla varsinkin naiset kertovat raivostumisesta. Yksiselitteistä tunteista puhuminen ei siis koskaan ole, vaan siihen liittyy paljon vivahteita.  Lisäksi uusia tapoja kertoa tunteista kehittyy jatkuvasti –varsinkin nuorten naisten keskuudessa.  Silti ainakin periaatteessa kaikki tunnetilat ovat sijoitettavissa SDG*tunnekartalle niitä muistuttavien lähitunteiden viereen.

SDG.TRE.p2

Sekä ERILLISYYS että MUUKALAISUUS pitävät ihmisen erillään muista, mutta erillisyys on enemmän oman valinnan syytä ja muukalaisuus taas olosuhteiden aiheuttamaa ulkopuolisuutta.

TUSKA ja AHDISTUS kulkevat suomenkielessä sanaparina.  Kuitenkin ahdistus on määritelty epämääräiseksi peloksi kun taas tuska on konkreettisempaa kipuilua, jonka aiheuttajakin on usein selvillä.

SURU ja MURHE liitttyvät toisiinsa siten, että suru on akuutti tunne menetyksen kohdatessa, joka saattaa ajan mittaan ilmaista itsensä monen muunkin tunteen kautta. Suru voi muuttua pitkäkestoisemmaksi murheen ajaksi, jolloin itkeminen helpottaa. Nämä tunteet kietoutuvat toisiinsa hyvin monella tavalla. Pitää huomata, että murehtiminen puolestaan tarkoittaa lähinnä huolestumista, jolloin kyse on jo eri tunteesta.

RAUHA ja LEVOLLISUUS eroavat toisistaan siinä, että rauha kuvaa lähinnä kokonaisvaltaista, anteeksiantavaa suhtautumista itseen tai johonkin toiseen henkilöön.  Levollisuus taas on tyyntä suhtautumista ympäristön tapahtumiin.  Mindfulness lienee lähellä levollisuuden käsitettä.

VÄÄRYYS ja PETOLLISUUS muistuttavat tunnekäsitteinä toisiaan.  Keskinäiseksi eroksi voinee mainita sen, että petollisuudessa toimitaan epärehellisesti, mutta vääryydessä hyvin tapojen tai moraalin vastaisesti.

PELKO ja ARKUUS liittyvät toisiinsa niin, että sisäinen kalvava pelko, joka saattaa juontaa juurensa varhaislapsuudesta ilmenee usein sosiaalisena arkuutena.  Pelko ihan konkreettisen tai joskus kuvitellunkin uhan vuoksi sijoittuu SDG*tunnekartan vasempaan alanurkkaan.

SDG.TRE.p3

VIHA ja INHO sekoittuvat ainakin suomen puhekielessä toisiinsa, koska ”vihaan ”-ilmaisua voi käyttää myös hyvin vastenmieliseltä tuntuvassa tilanteessa.  SDG*tunnekartalla se sijoittuu inhon tietämille. Viha taas kuvaa omien rajojen puolustamisessa esiin nousevaa, ehkä aggressiivisiakin ajatuksia nostattavaa emootiota.

KIUKKU ja ÄRTYMYS eroavat toisistaan siinä, että ehkä pitkäkestoistakin ärsyttävää tilannetta on vain siedettävä, mutta kiukustumisella saattaa selvittää mielestään vääränlaisesta toiminnasta juontuvan episodin nopeastikin.

ITSEINHO ja ITSESÄÄLI kohdistuvat kumpikin omaan persoonaan.  Itseinhossa kohteena on oma toiminta tai joskus olemuskin, mutta itsesäälin vallassa alentaa omaa arvoaan usein vailla todellista syytä.

EUFORIA ja HURMA ilmenevät hyvin samantyylisesti mielialaa huimasti kohottaen, mutta euforia on tavallisesti hormonitoiminnasta johtuvaa.  Hurmaa taas aiheuttaa jokin aistinautinto.

KIIHKO ja TARMO näkyvät kumpikin runsaana toimeliaisuutena.  Tarmo on näistä sosiaalisesti hyväksytympää ja kiihkoilijaa katsotaan usein yhteisössä hyvinkin karsaasti.

RAUHA ja SOPUISUUS ovat käsitteinä hyvin lähellä toisiaan.  Jos mieltää tunteen sopusointua ilmaisevaksi ristiriidattomuuden tilaksi, jota maailmanpolitiikassa kuvailtaisiin rauhan tilaksi, niin silloin ollaan SDG*tunnekartalla sopuisuuden tietämillä.

 

Tässä tuli käsiteltyä kolmisenkymmentä tunnetta kerralla, joten ehkä kertalukemisella nämä erittelyt eivät painu mieleen.  Muistathan että jo SDG*tunnekartan hahmottamiseen kuluu tavallisesti joitakin viikkoja.

Opas tunnekartan maailmaan

 Mitkä tunteet sopisivat kysymysmerkkien tilalle?

SDG.Insideoutvärit.ikoni

Tunnekartan ymmärtämiseksi on hyvä panna merkille, että yleisesti ottaen kaikki tunteesi kertovat suhteestasi ympäristöösi tai joskus myös itseesi.   Havaintoihin liittyvät muistot aiheuttavat tosin joskus  tunteiden ylilyöntejä.

  • Kun opit tunnistamaan tunteita, luot pohjan tunteiden hallinnalle.  Saat mielenliikahdukset tietoisen ajattelun piiriin.  Myötätuntosi kasvaa.
  • Kun ytimekkäästi nimeät kokemasi tunnetilan,  kielteinen tunne hieman vaimenee. (1)
  • Kun uskaltaudut nimeämään ja kokemaan tunteesi,  voit välttyä monilta psykosomaattisilta oireilta.  

 

POPPAAJAselkokuva

Tunnekartan tärkeimmät tunteet

SDG*tunnekartan avulla voit turvallisesti tutustua tunteiden maailmaan. Ei kannata säikähtää, vaikka näetkin tuolla tarkemmalla kartalla 121 tunnetilaa.  Eräs psykologikin ihmetteli, että onko tunteita tosiaan noin paljon. Kiinnitä ensin katseesi vain punaisella ja tummanvihreällä fontilla kirjoitettuihin tunteisiin!

Keväällä 2017 netissä julkaistiin viitisen tuhatta tunneilmaisua sisältävä kuvitettu Miehen tunnesanasto. Sen avulla saat alle kymmenessä minuutissa yleiskuvan tunnekartan 121 tunteesta.

 

Tunnekartan käyttö

 

Alla kaksi esimerkkiä siitä, miten SDG*tunnekarttaa voisit lukea. Tarkoituksenahan on löytää omille tunnetiloille nimet. 

Vihaa  edeltää usein hämmennys.  Vihan syynä on lähes aina se, että koemme jotain väärää tapahtuneen. Alkaa kiukuttaa. Sitten tulee tietoinen viha, joka hallitsemattomana voi johtaa  raivoon ja julmuuteen.  Läpieletyn vihan tunteen jälkeen voi anteeksiantamuksen prosessin kautta saada takaisin mielenrauhan.

SDC13484

 

Tällaisen ketjureaktion näet tunnekartan keskipisteestä vasempaan laitaan johtavassa tunneskaalassa. Se on saanut nimekseen HUONO IHMISSUHDE.

Vaihtoehtona kartan tutkimiseen sen kahdeksaa tunneskaalaa seuraten on omaehtoinen seikkailu tunnekartalla, kunnes huomaat jonkun itseäsi  kiinnostavan tunteen.  Sen lähistöltä löytyy aina joukko muita mielentiloja, jotka jollain tavoin liittyvät siihen.

Kun zoomaat älypuhelimen vaaka-asennossa kartan sellaiseen kokoon, että kiinnostuksen kohteesi ympärillä näkyy kahdeksan tunnetta, tunteiden uskomattoman monimuotoinen dynamiikka alkaa vähitellen valjeta sinulle.

 

SDG.arkuusote

Joskus olosuhteet  turhauttavat ja alat ajatella, että ”luovutan”.   Tuollaisille ikäville mietteille kannattaa etsiä niiden vastatunteiden ajatusmalleja   kartan  keskipisteen toiselta puolelta.   Turhautumisen vastatunteen  – arkuuden – alta  paljastuu ajatusmalli ”epäröin ”.   

Kuvassakin näkyvät arkuuden lähitunteet tarjoavat monia vaihtoehtoisia mietteitä : ”hidastellaan”, ”odotan”, ”unelmoin”, ”saan lohtua”, ”asia selvisi”, ”olen lähellä”, ”otan rennosti”, ”kaipaan”.  Tunnekuohuissa on varottava  isojen päätösten  tekemistä!

Opas                       English
Oheislukemistoa

 

Micah Burke

Micah Burke

Tunteiden vuoristorata
viikottaiset oivallukset fb-sivulla
 *
Pieni tunnekarttakirja    
58 tunnetta kuvin ja sanoin

KIRJAN ÄLYPUHELINVERSIO

 *

Toinen tunnekarttakirja
94 tavallisen tunteen kuvauksia – kuinka ravinnolla voi tasapainottaa tunteitaan

 KIRJAN ÄLYPUHELINVERSIO

*

Tunteisiin liittyviä oletuksia
 ( ote Katja Myllyviitan kirjasta “Tunne tunteesi” )

TVV.selattubook. Jean Scheijen-1421237 

 

Tunnekartan ominaisuuksia

 

1) Voit skannata nopeasti ja loogisesti kartan kaikki tunteet seuraavalla tavalla.  Käy ensin läpi kaikki kahdeksan pallorivein merkittyä tunneskaalaa ja niiden jälkeen kartalta löytyvät pystyrivit alhaalta ylöspäin.  Keskity vain lainausmerkillä erotettuihin lyhyisiin tunneilmaisuihin.  Lukiessasi huomannet joitain itsellesi ajankohtaisia tunteita.

2) Kunkin tunteen ympäriltä löytyy lukuisia lähitunteita.

3) Keskipiste toimii kahdeksan tunneskaalan lähtöpisteenä  sekä tunnekartalta löytyvien vastatunteiden peilauspisteinä.  >< vastatunteen >< löydät myös jokaisen tunteen alta, mikä helpottaa tunnekartan tutkimista pienemmillä näytöillä.

4) Nimetyt tunneskaalat kuvaavat tunnetilojen intensiteetin kasvua.  Kuhunkin niistä liittyy omanlaisensa hengitystyyli.  Myönteisissä tunteissa uloshengitys on tavallisesti sisäänhengitystä pitempi.

5) Vastatunteet johtavat näkemään  kielteisiksi mielletyille tunteille vaihtoehtoisia ajatusmalleja.  Eräissä tapauksissa ne selittävät toisiaan.

KEEPSMILING.ILO

6) Myönteisiksi käsitetyt tunnetilat sijoittuvat lähinnä tunnekartan oikeaan yläneljännekseen. Niiden vallitessa lepohermosto on aktiivisempi.

7) Sukulaistunteet, jotka muistuttavat toisiaan, voivat olla kaukanakin toisistaan. Esimerkkeinä mainitsen seuraavat : kunnioitus ja arvostuskyvyttömyys ja avuttomuus sekä syyllisyys ja häpeä.

8) Tämän tunnemallin ominaisuuksiin kuuluu myös se, että vaikka kaikkia tunteita et kartalta löydäkään, niin voit sijoittaa ne joidenkin tunteiden väliin.  Esimerkiksi rohkaisun paikka on lohdutuksen ja toiveikkuuden välissä.

9)  Pienet kolmiot tunteiden välissä antavat esimerkkejä mahdollisista tunnetilojen muutoksista.

10) Tunnekartan halki yläviistoon kammosta tarmoon kulkee kristinuskoon kasvamisen ja kutsumuksensa seuraamisen skaala.

Miguel Egalde

Miguel Egalde

11) Pysyvän tunteista riippumattoman rauhan saat myöntämällä syyllisyytesi Jumalalle ja  rukoilemalla Jeesusta sydämeesi.  Yksinkertaista  –  ja se toimii.


Omalla viisaudellani en olisi pystynyt näin monimutkaista tunnerakennelmaa luomaan.  Niinpä kiitoksena päätän tämän tunnekartan lukuoppaan mainitaan

Kunnia yksin Jumalalle (Soli Deo Gloria eli SDG)

 

P.Gudsson

Yhteystietoni löydät  englanninkielisen tunnekarttasivuston yläpalkista.

 

P.S.Tämä SDG*tunnekartta on hyvin tiivis tietopaketti tunteista.  Sen hahmottamiseen saattaa kulua viikkoja tai kuukausiakin. Valitettavasti mobiililaitteiden pieni näyttö ei tuo esiin kaikkia hyötyjä edes suurennustoiminnalla. Laminoituna kotiterapeuttina, seinätauluna tai jääkaapin oven somisteena tunnekartta lienee parhaimmillaan. Silloin sitä muistaa aika ajoin  silmäillä.

  ”Tunnekartan tarina”blogiartikkelin avulla saat tietoja SDG*tunnekartan taustoista ja sen parikymmenvuotisesta historiasta.

(1) http://newsroom.ucla.edu/stories/putting-feelings-into-words-155536

 

 

Tunnekartat 7 kielellä

 

*

SDG*TUNNEKARTTA SUOMEKSI

*

SDG*TUNNEKARTTA ENGLANNIKSI

*

 SDG*TUNNEKARTTA RUOTSIKSI 

*

  SDG*TUNNEKARTTA SAKSAKSI

* 

 SDG*TUNNEKARTTA ESPANJAKSI

*

SDG*TUNNEKARTTA VENÄJÄKSI

*

 SDG*TUNNEKARTTA RANSKAKSI

 *

Avoinaisen kirjan kuva : Jean Scheijen