Tämä kirjanen on luotu monessa tekoälysovelluksessa käytetyn itseorganisoituvan kartan periaatteiden mukaisesti. Perimmäisenä innoittajana oli saamani kutsumusnäky selkiyttää tunnemaailmaa.
Kunnia yksin Jumalalle!
Yllättäen SDG*tunnekartan keskipisteessä sijaitseva rauhan voi nähdä pursuavan kristinuskon keskeisiä elementtejä, kun sitä tarkastelee vastatunneparien kautta.
”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.” ( Johannes 14:27 )
ILO JA SURU
Ilo täyttää ajatukset, kun jotain itselle mieleistä on lähellä. Suru kertoo tärkeän asian, esineen tai ihmisen menetyksestä.
Hymy on merkki ilosta. Vappuna aikuiset suomalaiset saavat virallisen luvan hymyillä kotimaassaan. Lupa on voimassa jonnekin syyskuun loppuun asti. Ulkomailla hymyily on sallittua muinakin aikoina. Talviaikaan hymyily saattaa herättää Suomessa kaikenlaisia epäilyksiä.
Lapsilla on lupa hymyillä ja itkeä ympäri vuoden. Lasten elämän pienet surut sulavat nopeasti kyynelvirran kuivuttua. Isommat surut voivat itkettää vuosikymmentenkin päästä
Aikuisille sureminen ja itkeminen on sallittua hautajaisissa. Parisuhteen hajotessa mies pitää usein surunsa puseronsa alla. Naisilla on toinen tyyli.
Jumalan antama ilo on aivan erilaista, kuin vitseistä, stand up – komiikasta tai tv:n sarjoista kumpuava hohottelu. Ilo kumpuaa siitä, että saa olla Jumalan lapsi. Taivaan Isä on aina luvannut olla lähellä – tuntui miltä tuntui ja sattui mitä sattui.
”Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.” (Roomalaiskirje 12:15)
VIHA JA KIINTYMYS
Nämä tunteet kertovat ihmissuhteen laadusta.
Vihastuminen ei suinkaan ole merkki siitä, että välit pitää laittaa poikki. Terve viha kertoo tavallisesti jostain epäkohdasta, joka nostaa tunteita pintaan.
SDG*tunnekartta antaa vihalle lähitunteidensa avulla parikymmentä erilaista selitysmallia. Voit tutkia niitä kuvasta.
Puhutaan viidestä erilaisesta rakkauden kielestä. On tärkeää tajuta, onko rakkaillesi tärkeintä laatuaika, lahjat, auttaminen, sanat vai kosketus.
Tunnekartan keskipisteen anteeksiantamus on ihmissuhteessa elintärkeää. Kaikkihan me joskus loukkaamme muita.
”Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö. Älkää antako auringon laskea vihanne yli.” (Efesolaiskirje 4:26)
IHAILU JA INHO
Varsinkin murrosiässä vahvat tunteet ja mielipiteet liikkuvat tällä akselilla – ehdottomina mutta melko lyhytkestoisina.
Nämä tunteet ovat pitkälti makukysymyksiä, eikä niistä kiistely ole kovinkaan hedelmällistä. Se käy kyllä ajanvietteestä.
Media nostaa ihmisiä kansikuviin ja etusivun juttuihinsa pariksi päiväksi, viikoksi, kuukausiksi ja vuosiksi ja sitten unohtaa. Se millä sävyllä jutut tehdään, vaikuttaa meidän mielipiteisiimme.
Jonkun ihmisen hillitön ihailu saattaa herättää toisissa inhoa. Inhoamista voidaan korostaa käyttämällä toisenlaista ilmaisua.
”Voi että mä vihaan sitä!”
Jeesuskin toteaa Raamatussa, että ihmiset vihaavat niitä, jotka rakastavat häntä. Oh so true.
Ihailu on muuten aivotutkijoidenkin mielestä eri tunne kuin syvä kiintymys. Ihmissuhteissa ihastuksen vaihe kestää enintään pari vuotta.
PELKO JA USKALLUS
Kumpi hallitsee sinun elämääsi?
Pelko on tärkeä tunne, kun kyseessä on joku oikeasti vaarallinen tilanne. Kuvitellaan vaikkapa käärmettä polulla tai hyvin hiljaisia kujia jossain New Yorkin pahamaineisessa kaupunginosassa. Silloin on viisasta harkita kulkemisiaan.
Usein pelot syntyvät vain mielikuvituksemme uumenissa. Pikkulapsethan saattavat pelätä mitä kummallisempia juttuja.
Aikuisen elämässä on pitkälti kyse siitä, että uskaltaako tehdä uusia asioita. Aloittaako seurustelusuhteen? Vaihtaako työpaikkaa? Alkaako opiskella aikuisiällä? Uskaltaako mennä johonkin seurakunnan tilaisuuteen? Uskaltaako kertoa tunteistaan läheiselle ihmiselle?
Jos ei uskalla ottaa riskejä, ei uskalla elää.
Raamatussa toistetaan monta sataa kertaa ”Älä pelkää” hieman eri sanakääntein.
Jumala tahtoo että uskallamme elää – ja tuntea!
RAUHA JA MINUUDEN KATOAMINEN
Yllätyin taas kerran Jeesus-keskeisen tunnemallin äärellä.
Kartan keskiön eli rauhan voi nimittäin ymmärtää sisältävän myös totuuden.
Esimerkiksi hämmennys talttuu selkeydeksi totuuden avulla.
Jeesus sanoi, että hän on tie, totuus ja elämä (Johannes 14:6)
Totuuden vastapariksi sopii vaikkapa järkyttävistä elämän tapahtumista aiheutunut dissosiaatiohäiriö. Silloin ihminen tietoisuudessaan pitää erillään joitain toisiinsa liittyviä tapahtumia elämässään.
Minuuden katoaminen on totuuden ja rauhan vaihtoehto.
Se liittää yhteen tunnekartan äärimmäiset tunteet : hurman, helppouden, euforian, manian, kauhun, epätoivon ja tyhjyyden.
Niistä ainakin kolme viimeistä ovat tunnetiloja, joista voi vapautua Jeesukseen turvautumalla.
”Minä jätän teille rauhan” (Johannes 14:27)
SYYLLISYYS JA VASTUU
Eräässä parinkymmenen vuoden takaisessa gradussa todettiin syyllisyydentunteen olevan ykköstekijä, joka saa ottamaan vastuuta esimerkiksi ympäristöstä. Nykyisinkin hiilijalanjäljestä puhuminen saa omantunnon kolkuttamaan.
Toisaalta suoraan syyllisyydestä puhuminen ei ole kovinkaan muodikasta. Kukaan ei halua tuntea sitä. Niinpä myös vastuuntunto alkaa olla katoava luonnonvara – politiikassa sekä muussakin johtamisessa.
Vastuun kantaminen saattaa merkitä rangaistuksen vastaanottamista. Sen jälkeen on yhteiskunnan edessä vapautunut syyllisyydestä.
Syyllisyyteen liittyy myös synti-käsite, joka tarkoittaa syyllisyyttä Jumalan edessä.
Sovinto Jumalan ja meidän välille tehtiin vuonna 33 – eli 1987 vuotta sitten. Sinäkin voit kokea sen uskomalla Jeesuksen Kristuksen kantaneen vastuun syyllisyydestäsi Jumalan edessä ristinkuolemallaan ja ylösnousemuksellaan.
”Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto” (Efesolaiskirje 1:7)
UHKA JA TURVA
Nykyään vaikuttaa siltä, että näiden tunnekäsitteiden sisällöt yritetään tarkoituksellisesti vaihtaa keskenänsä.
”Tiede on vaarallista. Meidän on pidettävä se huolellisesti kahleissa ja kuonokopassa.” Lainaus on peräisin ”Uljas uusi maailma”- romaanista, joka julkaistiin jo vuonna 1932.
Tuossa teoksessa säilytetään Raamattua ja muuta kristillistä kirjallisuutta kassakaapissa, jottei se joutuisi kansan käsiin.
Meidän aikanamme kone puhuu koneelle. Ihminen rutistuu järjestelmän rattaistoon kuten Chaplin ”Nykyaika” –elokuvassa.
AIDOSSA TAITEESSA, TIETEESSÄ SEKÄ KRISTINUSKOSSA ON KYSE TOTUUDEN LÖYTÄMISESTÄ.
Usko Jeesukseen ja Raamatun sanaan luovat turvaa edessä olevien mielenrauhaa uhkaavien aikojen varalle.
”Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi.” (Jesaja 54:10)
KÄRSIMYS JA MYÖTÄTUNTO
Kärsimys kuvataan usein käsittämättömäksi. Joskus syynä ovat ihmisen väärät valinnat. Erään oululaisen kapakan ikkunan yläpuolella lukeekin : ”Krapulan hoitoa ja hankintaa”. Ehkä sieltä saa myös jonkinlaista myötätuntoa.
Kärsimyksen juuret ovat moninaiset. Kärsimystä aiheuttavien luonnonmullistusten syy saattaa olla ihmiskunnan herättely. Jotkut kärsimykset taas on ehkä sallittu luonteen kasvattamiseksi ja oman pienuuden tajuamiseksi.
Myötätunto auttaa kärsivää. Sen muotoja ovat ainakin:
-tunteiden automaattinen tarttuminen peilisolujen avulla
-hiljainen kuunteleminen
-sympatia, jossa ei pysty ottamaan etäisyyttä toisen tunteisiin
-empatia, jossa hetken samaistumisen jälkeen saa eriytettyä omat ja toisen tunteet. Se mahdollistaa paremman ymmärtämisen ja siten myös avun antamisen.
Empaattisuutta lisää se, jos terapiassa otetaan mukaan kristillinen ulottuvuus ja rukous. Jeesus Kristus ymmärtää kärsimyksiämme, koska hän on itsekin kärsinyt niin valtavasti.
”Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa” (2.Kor 12:9)
TUSKA JA TÄYTTYMYS
Puheen ja tekstin suoltaminen on toisille helppoa. Ei minulle. Onnistuneiden lauseiden sorvaaminen on yhtä tuskaa. Onneksi sitä välillä onnistuu ja saa kokea täyttymyksen tunnetta.
Yleisurheilussa 400 metrin juoksun loppusuoralla tuska on melkoinen, sillä normaalisti ihminen jaksaa juosta täydellä vauhdilla vain reilut 30 sekuntia, kunnes lihaksista loppuu puhti. 400 metriin kuluu kuitenkin maailman nopeimmaltakin juoksijalta vähän yli 43 sekuntia. Eikä pidä unohtaa niitä tuskaisia treenejä, joita kilpailuun valmistautuminen vaatii. Maaliviivan ylittäminen voittajana on toiveiden täyttymys.
Kaiken maailman tuskan huippu on kuitenkin Jeesuksen kärsiminen ristillä myös minun ja sinun väärien tekojen, ajatusten ja laiminlyöntien mitätöimiseksi Jumalan silmissä.
Ennen kuolemaansa Jeesus huusikin
”Se on täytetty!” (Johannes 19:30)
Hänen maanpäällinen elämäntyönsä ihmisenä sai silloin täyttymyksensä. Sen kruunasi ylösnousemus haudasta.
ITSESÄÄLI JA ARVOSTUS
Nämä tunteet liittyvät persoonan kehitykseen olennaisesti. Ympäristön mielipiteet vaikuttavat paljon siihen, kumpiko tunne pääsee voitolle.
Jo yksi arvostava ihminen voi pelastaa nuoren itsetunnon. Siitä ansiosta haluaisin myöntää kunniamitalin lukion äidinkielen opettajalleni Kaisa Neimalalle.
Itsesääli voi näkyä surkuttelun lisäksi heikonlaisena huolen pitämisenä omasta olemuksestaan.
Ryhtikin kertoo itsearvostuksesta. Hartiat lysyssä kulkevaa eivät muutkaan tajua arvostaa. Selän ja niskan ja pään asentovirheet ovat korjattavissa jumppaamalla ja ottamalla reippaampi olemus ihan tietoisesti. Se vaikuttaa sekä omaa mielialaan kuin myös siihen, miten toiset suhtautuvat sinuun.
Myös asianmukainen vaatetus kohentaa omanarvontuntoa.
On tärkeä muistaa, että Jumalan silmissä olet joka tapauksessa mittaamattoman arvokas, vaikka kulkisitkin katse katua kohti ja ryppyiset kirpparivaatteet päällä.
Muistathan, että ystävällisellä hymyllä, sanalla tai katseella SINÄ voit pelastaa jonkun elämän!
PETOLLISUUS JA USKOLLISUUS
Avioliitto perustuu uskollisuudenvalaan. Valitettavasti jomman kumman puolison petollisuus voi särkeä tuon liiton pohjan.
Raamatussa Jeesuksen ja ihmisen välistä liittoa verrataan usein avioliittoon, jossa Jeesuksen uskollisuus ja anteeksianto on ehdottoman varmaa. Me kaikki ihmiset olemme aika ajoin uskottomia Jumalan tahdolle, mutta armo riittää! Sekin siis löytyy tunnekartan keskipisteestä.
Petollisuus voi ilmetä myös vääränlaisena kristillisyyden kaapuun pukeutuneena toimintana, josta on Suomessakin paljon esimerkkejä.
Ominaista tuollaiselle liikehdinnälle ovat Pyhän Hengen korostaminen Jeesuksen sijaan, henkilöpalvonta, ihmeisiin keskittyminen omien pahojen tekojen katumisen sijaan ja mahdolliset pakkoliikkeet ja -ääntelyt.
Jumalan Pyhän Hengen antamat ja aiheuttamat ehkä oudoiltakin tuntuvat ilmiöt ovat taas käsittääkseni kristityn oman järjen ja tahdon mukaisesti vaimennettavissa, koska rakastava Jumala ei toimi pakottamalla. Lisäksi Jeesus antaa seuraajilleen sisäisen olosuhteista riippumattoman rauhan.
Raamattu-uskollisuus on todella tärkeää eksytysten keskellä.
KOTOISUUS JA MUUKALAISUUS
Joskus sitä vaan tuntee olonsa hyvin kotoisaksi jollain paikkakunnalla, vaikka olisi siellä ihan ensimmäistä kertaa.
Minulle kävi niin, kun tulin Jyväskylään. Täältä löytyi paljon niitä elementtejä, joita oman elämäni rakentamiseen tarvitsin :
kävelykatu, seurakuntaelämä, opiskelumahdollisuudet ja uimavedet.
Ulkomailla matkustaessa en osaa ottaa turistin roolia. Koen muukalaisuutta. Syynä lienee se, etten Aspergerin syndrooma-ihmisenä kykene oikein kommunikoimaan ihmisten kanssa.
Voin hyvin kuvitella, miten Suomeen muuttaneet pakolaisetkin tuntevat itsensä eristyneiksi, kun eivät saa kontaktia kantasuomalaisiin.
Raamatussa puhutaan kristityistä kahden maan kansalaisina, jotka kokevat itsensä muukalaisiksi täällä maan päällä. Oikea kotimme on taivaassa Jumalan luona. Sinne pääsemme painovoimaa uhaten, kun Jeesus tulee pilvien päällä omiansa vastaan.
JÄRKYTYS JA YLLÄTYS
Järkytys on kiistatta epämieluisa tunne. Yllätys-sanaa taas käytetään kuvaamaan jotain odottamatonta, mutta mieluisaa tapausta. Nämä tunteet jättävät kauan kestäviä muistijälkiä.
Maailmaani tähän mennessä eniten mullistaneen yllätyksen koin, kun työttömäksi jouduttuani tapasin Imatralla Helsingin ajan ystäväni. Hän johdatti minut uskoon ja uskalsin sanoa ääneen ”Jeesus on Herra”.
Järkyttävät uutiset muistetaan. Kun New Yorkin kaksoistornit romahtivat, kuuntelin luentoa Raamatun ilmestyskirjasta. Sinä iltana etsimme ystäväni kanssa Isosta kirjasta jakeita, jotka kertovat kristittyjen ylöstempauksesta.
Jeesuksen toinen tuleminen pilvien päällä järkyttää varmasti monia. Kuitenkin kristityille, jotka pääsevät mukaan ylöstempaukseen, siitä tulee yllättävän ainutlaatuinen hetki.
”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun.
Minun Isäni kodissa on monta huonetta – enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan.
Minä menen valmistamaan teille sijaa, mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen.”
(Johannes 14:1-3)
”Ja nyt kansani, mene huoneisiisi sisälle, sulje ovet jäljessäsi. Pysy piilossa lyhyt hetki, kunnes raivo on ohi.”
(Jesaja 26:20)
”Jumala on oikeudenmukainen; Hän antaa teidän ahdistajienne joutua ahdinkoon, mutta ahdistetut – niin teidät kuin meidät – Hän päästää siitä, kun Herra Jeesus väkevien enkeleittensä kanssa ilmestyy taivaasta tulenlieskojen keskellä ja rankaisee niitä, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä suostu olemaan kuuliaisia Herramme Jeesuksen evankeliumille.”
(2. Tessalonikalaiskirje 1:6-8)
”Jumala ei ole tarkoittanut, että saisimme osaksemme vihan, vaan että pelastuisimme Herramme Jeesuksen tullessa.”
(1.Tessalonikalaiskirje 5:9)
HUOLI JA HELPOTUS
Huoli kohdistuu tulevaisuuteen. Hyvin usein se on ylimitoitettua ja vie yöunet. Joskus otetaan huolehdittavaksi liian isoja asioita tai huolehditaan liikaa toisten tekemisistä. Huoli voi painaa mieltä pitkäänkin, mutta koska se on vain tunne, niin ajastaan se häviää.
Rahahuolet tosin harvoin ihan itsestään katoavat.
Huolen tunne vaikuttaa hengitykseen – se ei kulje enää syvältä pallean kautta vaan muuttuu rintakehäpainotteiseksi. Mutta helpotus – mistä sitten se tuleekaan – tuo sitten syvän huokauksen eli pitkän uloshenkäyksen.
Moni on varmaan kuullut neuvon, jonka mukaan iltaisin voi kirjoittaa huolet paperille. Se on vähän kuin purkaisi sydäntään ystävälle.
Huolensa saa kertoa myös Jumalalle – rukouksessa.
”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.” (Fil. 4:6–7)
AVUTTOMUUS JA TAITAVUUS
Avuttomuus tuli kohdattua opiskeluissa kipeän omakohtaisesti. Huomasin, etten pääsisi psykologian tentistä läpi, koska yhdestä aineistolähteestä en tiennyt tarpeeksi kysymykseen vastatakseni. Seuraavana syksynä yritin uudestaan ja vaikka se sama kysymys tuli uudestaan, niin läpäisin tuon tentin.
Taitavuus koostuu monista pienistä tiedon ja taidon sirpaleista.
Rukous, joka sisältyy myös tunnekartan keskipisteen rauhaan, auttaa joskus löytämään sopivia tärppejä. Moni rukoileva kristitty yo-kirjoittajakin on kertonut sellaisista kokemuksista.
Koska Jumala on kaikkivaltias, niin Hän voi omalla ylimaallisella taitavuudellaan auttaa meitä avuttomia.
Rukous on käsittämättömän tehokas viestintäkeino!
”Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut ja sinä kunnioitat minua.” (Psalmi 50:15)
HARMI JA KIITOLLISUUS
Harmi voi iskeä lujaa, kun kokee yllättäviä vastoinkäymisiä. Suunnitelma A ei onnistukaan.
Kuitenkin aina avautuu uusia ovia. Aika usein käy niin, että suunnitelma B,C,D tai E osoittautuukin paljon paremmaksi tavaksi toimia. On syytä olla kiitollinen … jos ei muusta, niin siitä, että siinä avautuu mahdollisuus kasvattaa luonnetta.
Aika ja laajempi näkökulma auttaa katsomaan ikävää tapahtumaa ihan uudesta vinkkelistä.
Itse aloin työpaikalla oireilla sisäilman takia. Googlaamalla löysin sitten Buteyko-menetelmän. Sen avulla pystyin juoksemaan 5 kilometriä hengästymättä. Lisäksi tuttuni on saanut nenähengityksestä apua astmavaivoihinsa.
”Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat.” (Roomalaiskirje 8:28)
MURHE JA LOHDUTUS
Edellistä tunneparia muutama aste traagisempia ovat nämä vastakohtaiset tunteet.
Murheeksi voi pahaa oloa kutsua, kun on menettänyt jotain todella tärkeää elämässään. Kapseloitunut menetyksen kipu lievittyy sitten ajan kanssa kyynel kyyneleeltä. Joskus kollektiiviset murheen aiheet, kuten jonkun julkisuuden henkilön kuolema antavat aiheen itkeä myös omia itkemättömiä itkuja.
Lohtua voi tutulleen tai ystävälleen tarjota kuuntelemalla häntä tai sitten vain kevyellä kosketuksella ja ihan pelkällä läsnäololla. Tärkeää on pystyä ottaa vastaan toisen tunteita itse ahdistumatta. Liika puhe varsinkin omista vastaavista tilanteista ei ole viisasta.
Myös rakkaita muistoja tuova musiikki lohduttaa.
Jumalan mielen mukainen murhe omasta kelvottomuudesta johtaa Jeesuksen luo. Hän pystyy sitten tuomaan lohdutusta elämän murheisiin.
Pienen lapsen tai kristittynä kuolleen läheisen kohdalla Raamatun lupaukset jälleennäkemisestä taivaassa ovat todella merkittävä lohdun lähde.
KATKERUUS JA TARVE
Katkeruus pilkistää siellä, missä tarve jää tyydyttämättä.
Tarpeita on moneen lähtöön. Muistan itse hyvin sen päivän, kun törmäsin tietosanakirjassa Maslowin tarvehierarkiaan.
Sen mukaan ihmisen tulee ensin saada elämiselle välttämättömät tarpeet tyydytettyä. Vasta sitten hän voi alkaa miettiä itsestä toteuttamista. Nykyään näyttää siltä, että aika moni on nipistänyt aikataulustaan tunteja yöunen kohdalla…
On tarkkaan mietittävä, mitkä ovat ihan oikeita tarpeita.
Raamatussa varoitetaan katkeruuden juurta ja siitä kasvavaa ryteikköä valloittamasta salakavalasti mielenmaisemaamme.
Anteeksianto on tahdon asia.
MASENNUS JA LUOVUUS
Masennus saattaa iskeä, jos puutarhapalstalla viihtyvät lähinnä juolavehnät. Luovuus ja Mr/Mrs Google onneksi auttavat.
Nyt on muotia luomutiloillakin käyttää biohajoavaa kateainetta. Koska sellainen on kuitenkin aika kallista, niin ovatpa monet levittäneet rikkaruohokasvuston päälle jopa räsymattoaja, märkiä sanomalehtiä tai pahvilaatikoita. Ne on sitten peitetty ohuella multakerroksella tai muulla luonnon katteella. Väittävät, että kahdessa vuodessa juolavehnän juurakon voima on lopussa ja se nääntyy – tai masentuu.
Olen huomannut, että joskus viikon ihan vetämättömän masennuskauden aikana on mieleeni saattanut itää vallan verraton runo.
”Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut … antamaan heille … ylistyksen vaipan masentuneen hengen sijaan…” (Jesaja 61:1-3)
Masennuksen taustalla voi piillä monia tunteita. Ylimitoitetut vaatimukset, suru ja itseinho lienevät kovin tavallisia kasvualustoja masennukselle.
ITSEINHO JA LEMPEYS
”Kohtelen itseäni aikuisena siten kuin minua kohdeltiin lapsena” kirjoitti Tommy Hellsten teoksessaan ”Saat sen mistä luovut”.
Riittävä määrä lapsena koettua epäoikeudenmukaista syyllistämistä johtaa itseinhoon. On vaikea kohdella itseään sillä lempeydellä, joka ihmisarvoiseen elämään kuuluu.
Olen huomannut, että monestikaan en pysty pitämään kotiani hyvässä järjestyksessä. Se saattaa olla ilmaisua itseinhosta.
Siisti koti kertoo ehkä – ei aina – sisäisestä mielenmaisemasta ja rauhasta. Sitä voisi verrata myös siihen rauhaan, jonka Jeesus omilleen antaa. Se löytyy… tunnekartan keskipisteestä.
Tunteet syntyvät pitkälti sisäisestä puheesta. Kun sisäistät lempeitä Raamatun lauseita, voit alkaa kohdella itseäsikin lempeästi.
”Menneisyys ei määrää tulevaisuuttasi” totesi Outi Cappel.
ORPOUS JA RIEMU
Tunteet välittyvät kuvasta – varsinkin jos vielä kuvittelisi molemmat onnelliset taustaltaan orvoiksi.
Orpous tarkoittaa hylätyksi tulemisen kokemusta. Niinpä se voi liittyä läheisen ystäväsuhteen yllättävään päättymiseen, parisuhteen katkeamiseen tai sitten vaikka vanhempien avioeroon tai kuolemaan. Jotkut saattavat kokea henkistä orpouttakin.
Parisuhteen rikkouduttua syystä tai toisesta on joskus tapahtunut ihmeitä, että puoliskot ovat löytäneet taas toisensa. On tarvittu paljon rukoushuokailuja Jumalan puoleen.
Kuoleman tapauksessa on syytä pitää mielessä mahdollisuus riemukkaaseen tapaamiseen taivaassa – mikäli molemmille on Jeesuksen tarjoama armo kelvannut täällä maan päällä.
Jeesuksen kertoma tarina tuhlaajapojasta tuli ensimmäisenä mieleen, kun aloin kirjoittaa tätä. (Luukas 15:11-32)
Vaikka tuntisitkin itsesi täysin orvoksi tässä maailmassa, niin Taivaan Isä on aina valmis juoksemaan sinua vastaan ja ottamaan sinut syliinsä. Riemulla ei ole silloin rajoja!
“Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän.”
(Apostolien teot 1:11)
John Singleton Copley (1738 -1815)
Tästä linkistä pääset takaisin kotisivulle
Kiitokset seuraaville henkilöille, joiden kuvia sain käyttää vastatunneparien hahmottamisessa:
ihailu ja inho : Aaron Civilo
pelko ja uskallus : Mirka Delcado
rauha ja minuuden katoaminen : Julia Freeman-Woolpert
syyllisyys ja vastuu : Aleksandra P
uhka ja turva : Lorenzo Gonzáles
tuska ja täyttymys : Christian Ferrari
itsesääli ja arvostus : John Hughes
petollisuus ja uskollisuus : Mike Goodwin
kotoisuus ja muukalaisuus : ayoubZineLaarab
avuttomuus ja taitavuus : Arjun Kartha
harmi ja kiitollisuus : Eduard Piél
murhe ja lohdutus : Hazel Brown
itseinho ja lempeys : Irum Shahid
orpous ja riemu : Oana Gherman
tunnekartta 