Tässä kirjoituksessa selvitellään SDG*tunnekartalta löytyvien toisiaan muistuttavien tunnetilojen eli sukulaistunteiden eroavaisuuksia. Kun alat hahmottaa nämä merkityserot, niin tunneälykkyytesi kohenee melkoisesti. Tunnemaailmahan on täynnä nyansseja ja mitä osuvampaa kielenkäyttösi on sitä paremman vaikutuksen annat. Samalla myös sisäinen mielenmaailmasi selkiytyy.
SYYLLISYYS ja HÄPEÄ ovat erotettavissa toisistaan siinä mielessä, että syyllisyys kohdistuu väärään toimintaan, mutta häpeä on kokonaisvaltaisempi tunne, joka tuntuu koskettavan koko olemusta.
HALU ja TARVE sekoittuvat mielissämme helposti. Halu voi syntyä hyvinkin spontaanisti eikä sen tyydyttäminen ole välttämätöntä. Tarve puolestaan kumpuaa esimerkiksi kehollisista toiminnoista tai ympäristön normeista.
KÄRSIMYS ja TUSKA ovat molemmat kivuliaita tunnetiloja. Kärsimys lienee tuskan tunnetta lievempi ja ehkä myös pitkäkestoisempi tunne. Varsinkin omaishoitajat voisivat tuskaa ja kärsimystä ennakoidakseen ottaa käyttöön karnosiini- nimisen lisäravinteen jo ensimmäisten oireiden näyttäytyessä- tai jopa niitä ennen. Tutkimusnäyttöä karnosiinista löytyy tuhatmäärin. Tässä kooste seitsemästä olennaisesta karnosiinitutkimuksesta :
https://tunnekartta.vuodatus.net/lue/2017/09/karnosiinin-tutkittuja-hyotyja-ikaihmisille
AVUTTOMUUS ja KYVYTTÖMYYYS vaikuttavat lähes synonyymeiltä. Kuitenkin avuttomuuden tilassa kokee jonkinlaista taitamattomuutta ja joku toinen saattaa helpottaa tilannetta. Kyvyttömyys taas on olotila, jossa jokin normaali toiminta ei onnistukaan eikä tuota asiaintilaa pystytä välttämättä korjaamaan ainakaan hetkessä.
ARVOSTUS ja KUNNIOITUS ovat monissa kielissä hyvin vaikeasti toisistaan erotettavia tunnekäsitteitä. Niiden saattaisi kuvitella eroavan siinä, että kun kokee arvostusta jotakin kohtaan, niin silloin mahdollisesti itsekin voisi haluta sellaista mitä arvostaa. Kunnioitus taas on lähinnä hyväksyvää asennetta toisen toimintaa kohtaan, mutta halu samankaltaisuuteen saattaa puuttuu.
Puhekielen ilmaisuista ainakin ”riemastua” voi hämmentää, koska sillä kiertoilmaisulla varsinkin naiset kertovat raivostumisesta. Yksiselitteistä tunteista puhuminen ei siis koskaan ole, vaan siihen liittyy paljon vivahteita. Lisäksi uusia tapoja kertoa tunteista kehittyy jatkuvasti –varsinkin nuorten naisten keskuudessa. Silti ainakin periaatteessa kaikki tunnetilat ovat sijoitettavissa SDG*tunnekartalle niitä muistuttavien lähitunteiden viereen.
Sekä ERILLISYYS että MUUKALAISUUS pitävät ihmisen erillään muista, mutta erillisyys on enemmän oman valinnan syytä ja muukalaisuus taas olosuhteiden aiheuttamaa ulkopuolisuutta.
TUSKA ja AHDISTUS kulkevat suomenkielessä sanaparina. Kuitenkin ahdistus on määritelty epämääräiseksi peloksi kun taas tuska on konkreettisempaa kipuilua, jonka aiheuttajakin on usein selvillä.
SURU ja MURHE liitttyvät toisiinsa siten, että suru on akuutti tunne menetyksen kohdatessa, joka saattaa ajan mittaan ilmaista itsensä monen muunkin tunteen kautta. Suru voi muuttua pitkäkestoisemmaksi murheen ajaksi, jolloin itkeminen helpottaa. Nämä tunteet kietoutuvat toisiinsa hyvin monella tavalla. Pitää huomata, että murehtiminen puolestaan tarkoittaa lähinnä huolestumista, jolloin kyse on jo eri tunteesta.
RAUHA ja LEVOLLISUUS eroavat toisistaan siinä, että rauha kuvaa lähinnä kokonaisvaltaista, anteeksiantavaa suhtautumista itseen tai johonkin toiseen henkilöön. Levollisuus taas on tyyntä suhtautumista ympäristön tapahtumiin. Mindfulness lienee lähellä levollisuuden käsitettä.
VÄÄRYYS ja PETOLLISUUS muistuttavat tunnekäsitteinä toisiaan. Keskinäiseksi eroksi voinee mainita sen, että petollisuudessa toimitaan epärehellisesti, mutta vääryydessä hyvin tapojen tai moraalin vastaisesti.
PELKO ja ARKUUS liittyvät toisiinsa niin, että sisäinen kalvava pelko, joka saattaa juontaa juurensa varhaislapsuudesta ilmenee usein sosiaalisena arkuutena. Pelko ihan konkreettisen tai joskus kuvitellunkin uhan vuoksi sijoittuu SDG*tunnekartan vasempaan alanurkkaan.
VIHA ja INHO sekoittuvat ainakin suomen puhekielessä toisiinsa, koska ”vihaan ”-ilmaisua voi käyttää myös hyvin vastenmieliseltä tuntuvassa tilanteessa. SDG*tunnekartalla se sijoittuu inhon tietämille. Viha taas kuvaa omien rajojen puolustamisessa esiin nousevaa, ehkä aggressiivisiakin ajatuksia nostattavaa emootiota.
KIUKKU ja ÄRTYMYS eroavat toisistaan siinä, että ehkä pitkäkestoistakin ärsyttävää tilannetta on vain siedettävä, mutta kiukustumisella saattaa selvittää mielestään vääränlaisesta toiminnasta juontuvan episodin nopeastikin.
ITSEINHO ja ITSESÄÄLI kohdistuvat kumpikin omaan persoonaan. Itseinhossa kohteena on oma toiminta tai joskus olemuskin, mutta itsesäälin vallassa alentaa omaa arvoaan usein vailla todellista syytä.
EUFORIA ja HURMA ilmenevät hyvin samantyylisesti mielialaa huimasti kohottaen, mutta euforia on tavallisesti hormonitoiminnasta johtuvaa. Hurmaa taas aiheuttaa jokin aistinautinto.
KIIHKO ja TARMO näkyvät kumpikin runsaana toimeliaisuutena. Tarmo on näistä sosiaalisesti hyväksytympää ja kiihkoilijaa katsotaan usein yhteisössä hyvinkin karsaasti.
RAUHA ja SOPUISUUS ovat käsitteinä hyvin lähellä toisiaan. Jos mieltää tunteen sopusointua ilmaisevaksi ristiriidattomuuden tilaksi, jota maailmanpolitiikassa kuvailtaisiin rauhan tilaksi, niin silloin ollaan SDG*tunnekartalla sopuisuuden tietämillä.
Tässä tuli käsiteltyä kolmisenkymmentä tunnetta kerralla, joten ehkä kertalukemisella nämä erittelyt eivät painu mieleen. Muistathan että jo SDG*tunnekartan hahmottamiseen kuluu tavallisesti joitakin viikkoja.
tunnekartta 
hei. Toivoisin niin suunnattoman paljon, että painaisitte kaiken tämä erinomaisen käsittelyn tunteiden parissa kirjan muotoon. (en pidä henk.koht. pakko sidoksista nettiin tai päätteisiin, rakastan kirjan muotoa, riippumattomuutta verkoista tai sähköstä.) Tehkää joku kysely, kuinka moni kannattaisi painettua informaatiota, jos epäilette kannattavuutta. Tämän materian turvin taidealojen arvostuksen epäilijöille,väheksyjille jne. saataisiin loppu. Tunnetaidot auttavat kasvamaan täysipainoiseksi ihmiseksi, läpi elämäntapahtumien. Materiaali on mitä mainioin, kiitos työstänne. Minulle tästä on ollut apua.
Iso kiitos rohkaisustasi. Kuuntelen juuri nettimarkkinointivideota ja suunnitelmissa on lähivuosina kirjoittaa laajempi kirja aiheesta mahdollisesti sellaisella systeemillä, jossa painosmäärä olisi kysyntää vastaava.