Tunnekartan tarina

 

Symmetrisesti järjestetyt 121 tunnesanaa näyttävät ennakoivan monien tunnetutkimusten tuloksia.  Miten se on mahdollista?

 

aaa-tunnekartta-1345722896_img-7618bb66b2121b300dd960798394bf81

 

Tarina alkaa sanoilla: ”Viha koostuu halusta ja pelosta.” Löysin tuon lauseen erään ihmismieltä käsittelevän kirjan sivuilta vuonna 1994.  Aloin miettiä tunnetilojen välisiä yhteyksiä ja niistä näytti koostuvan verkosto.  Näin pienestä alusta kehkeytyi tämä  SDG*tunnekartan tarina (Gudsson 2013).  Saatuani valmiiksi parinkymmenen tunteen kartan näytin sitä tutulleni.  Hän kertoi sen muistuttavan Teuvo Kohosen karttaa.   Tuo itseorganisoituva  kartta on tuttu tekoälysovelluksista (Oja 1993).

En voi  kuitenkaan nimittää SDG*tunnekarttaa  itseorganisoituvaksi kartaksi (SOM).  Enhän ole käyttänyt karttaa luodessani matemaattisia algoritmeja, vaan sijoitellut tunnesanat paikoilleen loogisella päättelyllä ja ystävieni vinkkien avulla.  Netistä löytämäni SOM:n muodostamisen verbaaliset periaatteet kuitenkin inspiroivat laajemman tunnekartan luomiseen (Kohonen 1998).  Toisiaan muistuttavat tunteet sijaitsevat lähekkäin SOM:n periaatteen mukaisesti.  Vastakkaiset tunneparit taas peilautuvat keskipisteen molemmille puolille yhtä kauas kartan keskipisteestä.

 

aaa-paperinen-tunnekartta

 

Vuosikymmen sitten aloin kerätä eri lähteistä laajaa tunneluetteloa. Parin tuhannen tunnealkion joukosta kartalle on sijoitettu tarkasti valitut 121 tunnetta. Tammikuun 2017 lopulla ilmestyi nettiin viitisen tuhatta tunneilmaisua sisältävä kuvitettu Miehen tunnesanasto.  Sen moneen tasoon linkitetystä hakemistoista pääsee helposti valitsemansa tunteen ilmaisuvaihtoehtojen äärelle.

Alan kirjallisuudessa esitetään hyvinkin erilaisia ehdotuksia vastatunnepareiksi. Monet tämän tunnekartan vastakohtapareista ovat normaalista kielenkäytöstä tuttuja, mutta muutamia lienee hyvä selittää tarkemmin:

-kateus ja häpeä : kateellinen haluaa lisää

-häpeävä tahtoo päästä jostain eroon.

-vääryys ja avoimuus : vääryys selvitetään avoimuudella.

-läheisyys ja ärtymys : läheisyys voi ärsyttää – samoin läheisyyden puute.

-viive ja väheksyntä : viivyttely saattaa olla väheksynnän merkki.

-turhautuminen ja arkuus : jos on turhautunut yrityksissään, se synnyttää arkuutta.

-kiusanhalu ja alemmuus : joskus kiusaaja kokee alemmuudentunnetta.

-raivo ja yhteys : kunnon riitely saattaa jälkeenpäin lujittaa ihmisten välistä yhteyttä.

-syyllisyys ja vastuu : syyllisyydestä pääsee kun ottaa vastuun teoistaan.

 

mts-katuliitukartta

 

ONNISTUNEITA ARVAUKSIA

Olen erittäin kiitollinen filosofi Kari E.Turusen kirjoista.  Hän kertoi jonkinasteisen matemaattisen järjestyksen olevan mahdollinen mielen kartoituksessa (Turunen 1987, 74).  Hänen kirjastaan sain myös idean tunneskaaloihin, kun hän totesi että ”tunteissa on runsaasti erilaisia virtailevia ja liikkuvia laatuja, joiden luokittelu on vaikeaa”  (Turunen  1989, 142).

Kun tunnekartta oli kasvanut 121 tunteen laajuiseksi, oivalsin abduktion eli arvauksenomaisen tiedon avulla kahdeksaan tunneskaalaan liittyvät erilaiset hengitystyylit.  Abduktiota käytin onnistuneesti myös kartan alkeisversion luomisessa.  ”Abduktio on ainoa päättelymuoto joka tuottaa aidosti uusia ajatuksia”  (Hakkarainen ym 2005, 324).

Hengitysmallien tarkkailuun sain virikkeen kouluttaja Avner Eisenbergin korostaessa hengityksen ilmaisuvoimaa mimiikan mestarikurssilla.  Lopullinen oivallus tuli kuitenkin katsoessani vanhan naisen huokaavan haikealla mielellä syvään sisään hänen ulkoiluttaessaan koiraansa. Yllätyksekseni sisään- ja uloshengityksen ajallisen pituuden suhteet vastasivat melko tarkasti eri tunneskaalojen tunteita.

Vuosien päästä  hengitysmalleille löytyi fysiologinen selitys parasympaattisen ja sympaattisen hermoston toiminnasta (Heikkilä 2010, 180).

Sain lisää vettä tähän tunteiden nimeämismyllyyn, kun luin UCLAn psykologian professori Matthew Liebermanin huomanneen aivokuvannustutkimuksissa kielteisten tunteiden nimeämisen lisäävän aivojen etulohkojen toimintaa.  Se puolestaan vähentää tunnekokemuksia rekisteröivän amygdalan aktiivisuutta rauhoittaen mieltä (Lieberman 2007)(Lieberman 2010).  SDG*tunnekartan lähtökohtahan on juuri se, että siihen tutustuvat oppisivat nimeämään tunteitaan.

 

AIVOISTA SE ON TULLUT …

Itseorganisoituvan kartan (SOM) idea on saatu siitä, että aivoissa samantyyppiset toiminnot sijaitsevat lähellä toisiaan (Oja 1993).  Nyt  eräät – mutta eivät suinkaan kaikki – aivokuvannustutkimukset vaikuttavat olevan yhteneväisiä SDG*tunnekartan  vieritunnerakenteen kanssa.  SOM on ollut yhtenä tunnekartan innoittajana.    Näkyyköhän SOM:n lähtöperiaate myös sen rakenteeseen pohjautuvassa SDG*tunnekartassa?

 

aaa-googleykkonen

 

Muukalaisuuden ja tuskan yhteissijainnista aivoissa on tehty paljon tutkimuksia (Williams  2007, 236-247). Selkeys ja innostus liittyvät myös  NeuroLeadership Instituten perustajan David Rockin kertoman mukaan aivoissa yhteen.  Samoin uhka ja epäusko (Leppänen, 2012, 26-27.)Kaikki nämä kolme tunneparia ovat SDG*tunnekartalla vieritunteita keskenään.  Myös joitakin muita yhteneväisyyksiä aivokuvannusten ja tunnekartan rakenteen välillä olen havainnut. Tosin aivojen aktiivisuusalueet eivät läheskään kaikkien tunteiden kohdalla korreloi SDG*tunnekartan vieritunnejärjestelmän kanssa.

Ahdistuneesti kiintyneillä naisilla pelokkaat ajatukset kumppanin menetyksestä aktivoivat aivojen surualueita (Goleman 2009, 206).  Tämä Phillips Shaverin tutkimustulos vastaa hyvin SDG*tunnekartan vasemman alareunan pelko-ahdistus-suru -linjaa.

Jaak Pankseppin havaintojen mukaan opiaattiriippuvuus ja kiintymykseen liittyvä riippuvuus ovat aivoissa neurologisesti samantyyppisiä ilmiöitä (Goleman 2009, 202).  SDG*tunnekartan oikeassa laidassa keskellä löytyvät kiintymys ja riippuvuus ovat kartan vieritunteita.

Helsingissä Tieteen päivillä 12.1.2013 dosentti, yliopistonlehtori Ilkka Pyysiäinen, dosentti Marja-Liisa Halko sekä professori Petri Ylikoski kaipasivat aivojen toiminnasta psykologista teoriaa. Aivokuvannushan on vain eräs tutkimusmenetelmä, joka kaipaa selittävää mallia. (Ahonen 2013.)

 

sdgtutkimuskuvat111

 

Jotkut tunteisiin liittyvät väitöskirjat näyttävät tukevan SDG*tunnekartan rakennetta.  Olen huomannut niitä paljonkin, mutta tässä selkeimmät.

Seija Tuovilan tutkimuslöydös varttuneempien suomalaisten yleisimmin käyttämistä tunnenimityksistä  vastasi SDG*tunnekartan neljää kaikkein keskeisintä tunnetta.  Ne ovat ilo, suru, kiintymys ja viha (Tuovila, 2005).

Päivi Hamaruksen koulukiusaamista käsitellyt väitös taas totesi kiusaamisen motiiveiksi halun saada arvostusta (Hamarus, 2006).  Kiusanhalu, arvostus ja halu sijaitsevat lähekkäin toisiaan SDG*tunnekartan vasemmassa yläkulmassa. Jari Hakasen työuupumusta käsitelleessä väitöskirjassa todettiin turhien töiden ja uupumuksen välinen yhteys (Vienonen 2006).  Turhuus ja  uupumus löytyvät SDG*tunnekartalla allekkain kartan oikeassa alakulmassa

Koosteen 11 ulkomaisesta vertaisarvioidusta tutkimuksesta, jotka näyttävät tukevan SDG*tunnekartan rakennetta löydät tutkimusblogista.

 

LIIAN YKSINKERTAISTA

SDG*tunnekartan circumplex-mallinen symmetrisyys ja sen kokopalloprojektio saattaa tuoda mieleen luonnon toimintaa selittävien lakien yksinkertaiset kauneusarvot.  Parhaiden tieteellisten teorioiden esteettistä näkökulmaa on selvitellyt professori Tapio Puolimatka (2005, 167-168).  Tunnekarttaa luodessani olen pyrkinyt kohti sellaisia tieteellisiä periaatteita kuin järjestelmällisyys, ristiriidattomuus, yksinkertaisuus ja yleistettävyys.

Tunnekartan hengellinen ulottuvuus saattaa oudoksuttaa joitakin.  Kuitenkin ”emootioihin liittyy vahvasti hengellinen aspekti” (Kangasniemi  2004, 72).  SDG*tunnekartta on laadittu kristillisen supranaturalismin pohjalta, jonka käsityksenä tosiasioista on se, että ”tieteen on huomioitava todellisuus koko laajuudessaan” (Puolimatka 2008, 119).

 

aaa-miehen-tunnemaailma-lehtijuttu

 

TARINA JATKUU…

SDG*tunnekarttamallia varmistava kvalitatiivinen tutkimus odottaa vielä tekijäänsä.  Tutkimusmetodina voisi olla tiettyjen tunteiden vieritunteiden esiintymistiheyden laskeminen tuota tunnetta käsittelevissä teoksissa.  Toinen mahdollisuus olisi etsiä tieteellisten tunnetutkimusten abstrakteista yhtymäkohtia, jotka tukevat tunnekartan vieritunnerakennetta.  Vertailu Plutchikin tunnemalliin ja muihin tunneteorioihin olisi ehkä myös mahdollista.

Näkisin SDG*tunnekarttamallilla olevan käyttöä ihmisten tunnemaailman selkiyttäjänä.  Negatiivisten tunteiden nimeäminen kun tutkitusti lieventää niiden vaikutusta (Lieberman ym. 2007).  Kansantaloudellinen hyöty tulisi psykosomaattisten oireiden sekä tunneperäisten sosiaalisten ongelmien vähenemisenä (Suomen mielenterveysseuran www-sivut 2013). Tiedemaailmassa karttaa voisi ehkä hyödyntää tutkimushypoteesien sekä henkilökohtaisten tunnearviointien pohjana, mikäli pilottitutkimus antaisi siihen aihetta. Systeemiajattelussa SDG*tunnekartta toimisi yhtenä palasena. Aivokuvaustulosten tiedonlouhinnassakin siitä voisi olla jonkin verran apua.  Myös pelimaailma voisi hyötyä tunteiden dynaamisesta esitystavasta joko pelialustana tai avatar-hahmojen elävöittäjänä. Kartan hengitysmallinnus auttaisi ehkä aleksitymiasta kärsiviä jollain biofeedback-sovelluksella -vaikkapa älypaidalla. Kielentutkimuksessa sen avulla voisi lajitella verbaalisia tunneilmaisuja. Kehonkielen opetuksessa kartta toimisi apuvälineenä.  Mediatuotteiden tunneperäiseen lajitteluunkin se sopisi. Mentaalisessa urheiluvalmennuksessa SDG*tunnekartan visuaalisuus ehkä olisi etu.

 

aaa-tunnekansiot

 

Algoritmit laajentaisivat SDG*tunnekartan käyttöalaa.  Plutchikin mallille ne on jo keksitty  (Researcher builds machines that daydream, 2010).

SDG*tunnekartta on julkaistu netissä suomenkielisen version lisäksi myös englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, venäjäksi, espanjaksi ja ranskaksi (Gudsson 2013).  Muillekin länsimaisille kielille se olisi käännettävissä.

Tiedän että SDG*tunnekarttaa on sovellettu ainakin alakoulun tunneopetuksessa (Lundell 2013). Myös eräässä opettajien täydennyskoulutushankkeessa siitä ollaan kiinnostuneita. Mallia on käytetty myös improvisaatioteatterin harjoitusmateriaalina, tunnekarttapallon pohjana, päihdekouluttajan tukena, vanhustyössä ja yksittäisissä sielunhoitotilanteissa sekä tietyssä määrin myös sielunhoitokoulutuksessa. Kirjoittajakoulutuksessa sitä on hyödynnetty Yhdysvalloissa (Inspire Christian Writers www-sivut 2011). Myös erään päiväkodin henkilökuntaa on koulutettu tunnekartan avulla.

Uusimman tunnekarttapäivityksen  saat tästä.

Tämän linkin takaa löydät sen tiivistetyt lukuohjeet.

 

 

 

Lähdeluettelo:

AHONEN 2013 nettivideotallenne : http://www.tieteenpaivat.fi/sali1/ahonen.html (video on poistettu netistä)

GOLEMAN, Daniel.  2009.  Sosiaalinen äly.

GUDSSON, Pelle   http://tunnekartta.blogspot.com

HAKKARAINEN,Kai,LONKA, Kirsti, LIPPONEN Lasse. 2005.  Tutkiva oppiminen.  Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä

HAMARUS, Päivi. 2006. Koulukiusaaminen ilmiönä. Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta. Jyväskylän Yliopisto.

HEIKKILÄ, Antti. 2010. Siunattu kipu.

INSPIRE CHRISTIAN WRITERS www-sivut 2011.  Viitattu 16.10.2013 http://inspirewriters.com/resources/character-development-workshop/coloring-passions/

KANGASNIEMI, Tapio. 2004. Ihminen, tunteet ja kärsimys.

KOHONEN, Teuvo. 1998. Self-oganization of very large data collections in brain-like models. http://boojum.hut.fi/Neurosymposium/Kohonen.html

LIEBERMAN, Matthew et al. 2007. Putting feelings into words. http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1111/j.1467-9280.2007.01916.x  

LIEBERMAN, Matthew. 2010. Putting feeling into words.  http://newsroom.ucla.edu/stories/putting-feelings-into-words-155536

LEPPÄNEN, Jorma. 2012. ”Oivallusta yrityksiin”  PRIMA-lehti 8/2012,  24-28

LUNDELL, Kai-Ari  2013 . Viitattu 16.10.2013 https://properuskoulu.blogspot.fi/2013/03/rauhasta-ja-tyotauhasta.html

OJA, Erkki. 1993. “Neurotietokone oppii ja tunnistaa”  Tiede 2000 3/93, 4-10.

PUOLIMATKA, Tapio. 2005. Usko, tieto ja myytit.

PUOLIMATKA, Tapio. 2008. Usko, tiede ja Raamattu.

”Researcher builds machines that daydream” 2010. Viitattu 16.10.2013 http://mobile.itnews.com.au/Article.aspx?CIID=232971&type=News

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN www-sivut 2013. Viitattu 16.10.2013.

http://www.vahvistamo.fi/vahvistamo/tunteet/tunteiden_ongelmia/torjutut_tunteet

TUOVILA, Seija. 2005. KUN ON TUNTEET. Suomen kielen tunnesanojen semantiikkaa. Oulun yliopisto.

TURUNEN, Kari E. 1987. Ihmissielun olemus.

TURUNEN, Kari E. 1989. Mieli ja sielu. VIENONEN, Aleksi. 2006.  ”Turhat työt aiheuttavat uupumusta”  Reitti 2/06, 7.

WILLIAMS, Kipling D. 2007.”Ostracism: The Kiss of Social Death”  Social and Personality Psychology Compass  (1/1 (2007):236-247)

 

 

Advertisements

One thought on “Tunnekartan tarina

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s