TUNTEET-sanakirjan suosituksia

Aikaisempien SDG*tunnekartan saamien suositusten lisäksi maaliskuussa 2017 ilmestyneeseen TUNTEET-sanakirjaan sain seuraavat suositukset asiantuntijoilta.  Heistä kaksi on julkaissut väitöskirjansa tunteiden alalta. Kolmas suositus tuli psykologian emeritusprofessorilta. Lisäksi julkaisen tässä toiselta emeritusprofessorilta kirjaotteen, jossa hän käsittelee SDG*tunnekartan tunneskaaloja.

TUNTEET-sanakirjan printtiversion saatavuus selviää FINNA-palvelusta.

 

 

TUNTEET-sanakirjankansi

 

“P. Gudssonin TUNTEET-sanakirja on mitä perusteellisin tunteiden jäsennys ja kuvaus. Hanke on vaatinut paljon työtä, mikä näkyy kuvausten kattavuutena ja monipuolisuutena.

Sanakirjasta on apua niille, jotka haluavat tietää, miten tunteet liittyvät toisiinsa millaisia synonyymeja niillä on.

Etenkin tunteiden tutkijat hyötyvät tällaisesta työkalusta.”

 

Markku Ojanen

Psykologian professori (emeritus)

 

 

”Tunteiden merkitys ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on tunnustettu ja tunnistettu.

Tunteiden monimuotoisuuden kiteyttäminen systemaattiseksi suomenkieliseksi sanastoksi auttaa paitsi suomea äidinkielenään puhuvia myös suomen kielen saloihin tutustumassa olevia. Kun tunne kohdentuu nimitykseksi, siitä keskusteleminen lienee kaikkinensa hedelmällisempää.

Petri Pellisen sinnikkään työn tuloksena käsillä on nyt sanakirja, jota voidaan käyttää apuna monissa tunteisiin liittyvissä yhteyksissä alkaen tunnekasvatuksesta aina eri alojen tutkimukseen.”

 

Seija Tuovila FT

lehtori, Lapin yliopisto

 

 

”SDG*tunnekartta on erinomaisesti laadittu ja se on vaatinut paljon perehtymistä tunneasioihin. Hienoa, että keskipisteenä on tuo sisäisen rauhan kokemus. Kun sitä ei ole, tosiaan tasapaino on liikkunut johonkin suuntaan, kuten tunneskaalat hyvin osoittavat.

Tämä kartta auttaa tiedostamaan ja erittelemään tunteita, nimeämään niitä. Tunteet ovat aina kehollisia kokemuksia, jolloin samalla lisääntyy kehotietoisuus, mikä on erittäin tärkeä ”taito” nykyelämässä, mm. stressin ehkäisy. Jokaisella on omanlainen tunnedynamiikka, joten tämä auttaa tiedostamaan sitä tunnetta ja kokemusta, jonka yli ei kannata mennä, ettei tee harmia itselle tai muille. Tunnekartan avulla on mahdollista asettaa tavoitteita itselle eli harjoitella tunnesäätelyä. Tämä on oiva konkreettinen väline tunneälytaitojen kehittämisessä. Lisäksi tämä on hyvä ohjauksen väline.

Suosittelen lämpimästi tätä kirjaa sekä itseopiskeluun että monenlaiseen ohjaustyöhön.”

 

Tia Isokorpi    KT, Lehtori, Johdon työnohjaaja (CSLE)

HAMK/Ammatillinen opettajakorkeakoulu

 

”Emootioiden tutkimuksessa tärkeä havainto koskee sitä, että tunne kokemuksena on jatkumonluonteinen.  Ääripäinä ovat myönteinen ja kielteinen kokemus.  Näin perustunteista voidaan rakentaa niin sanottu tunnekartta (ks. esimerkiksi SDG-tunteet, www.taiwas.net/tunteet). Niinpä perustunteissa muun muassa ilon vastakohtana on suru, kiintymyksen eli rakkauden vastakohtana viha, uskalluksen eli rohkeuden vastakohtana paelko, ihailun vastakohtana inho ja niin edelleen.  Tunnekartan keskiössä on rauha.”

 

Pauli Niemelä,

emeritusprofessori.  Itä-Suomen Yliopisto

(ote teoksestaan ”Systemaattinen ihmiskäsitys” s.62)

 

 

Takaisin etusivulle…

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s